aar­ro­ta

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kätkeä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan aarre yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi

Vanhastaan itämerensuomi sanan on katsottu olevan samaa etym. pesyettä kuin aarni1, aarni2 (katso näitä). Mahdollisesti kuitenkin ← germaaninen *arđi-, vertaa muinaisyläsaksa art ’kyntäminen, kyntö’, muinaisalasaksa eli muinaissaksi art, anglosaksi eard ’viljelty maa, kotiseutu’, rinnakkaisvart. kantaskandinaavi *arđō-, vertaa muinaisnorja ǫrð, mon. arðir ’sato, vuodentulo; (kiertoilm. run.) kulta’ (johd. indoeurooppalainen v.-vartalosta *arā-: vertaa latina arare, muinaisyläsaksa erion, muinaisnorja erja, nykyruotsi murt. ärja ’kyntää’). itämerensuomi taholla samoin kuin samaa merkitsevässä aarni2, aarnio sanassa olisi tapahtunut merk:n kehitys ’sato, vuodentulo’ → ’aarre’.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaarreh, oarreh ’aarre’
lyydiardeh ’sama merkitys’

suomi → viro aare (g. aarde) ’sama merkitys’ (1900-luvun uud.) ja pohjoissaame ārâhawˈde ’aarrehauta’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aarrota. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aarrota