aa­te­his­to­ri­a

substantiivi/ˈɑːteˣˌhistoriɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

aa-te-his-to-ri-a (5 tavua) · 12 kirjainta

Yhdyssana: aate + historia

Merkitys

  1. (historia) historiantutkimuksen laji, joka tutkii kulttuurin ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden aatteiden kehitystä

Esimerkkilauseet

Aatehistorian tunnetuimpia piirteitä on kreikkalaisen uusplatonilaisen filosofin Georgios Gemistos Plethonin (n. 1355—1450) saapuminen Firenzeen 1439, edustajaksi siellä pidettyyn kirkolliskokoukseen, ja kuinka hän, haaveillessaan molempien kirkkojen syrjäyttämisestä uusplatonilaisuuden avulla sai Cosimo dei Medicin ja hänen ystäväpiirinsä kiinnostumaan Platonin filosofiaan.
— Eino Railo, Kuolemattomuuden puutarha eli Runouden uskonto
Vuosisadan ensimmäinen kymmenluku on uudenajan aatehistoriassa eräs tyypillisiä ylimenokausia, kahden kehitystaipaleen yhtymäkohta, jossa eräs valtatie päättyy ja uusi alkaa.
— Tatu Vaaskivi, Huomispäivän varjo
Kirkkohistoriaa lähellä ovat kulttuurihistoria, poliittinen historia, sekä aatehistoria.
— Wikipedia: Kirkkohistoria

Etymologia

aate + historia

Käännökset

  • engl.history of ideologies
  • saksaIdeologiegeschichte (f)

Englanninkieliset vastineet

  • history of ideologies

Esiintymistiheys

935 esiintymää · 0.4 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
2.9
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
1.0
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: aatehistorian 34 % · aatehistoriaa 23 % · aatehistoria 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-iɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Aatehistoria. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/aatehistoria