- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan aisa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Lähtökohta: suomalais-ugrilainen *ajša ← kanta-arja *aiša-, vertaa muinaisintia īṣā́, sloveeni serbia tšekki oje (ojese-) ’aisa’. Mikäli näiden muinaisintia ja slaavilainen sanojen vastine on esiintynyt kantabaltissa, se on ollut *aisō- tai *aisa-, joka myös voisi olla kantasuomi sanan alkulähde.
Jos kantasuomi *aisa ← *ajš́a ← *ajša, ovat sen vastineita
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | aisa ’aisa’ |
|---|---|
| karjala | aisa ’aisa’, aisata (puu), aisoittoa ’kangistaa’ |
| lyydi | aiž(e̮) ’(ajoneuvojen, paikoin myös aatran) aisa’ |
| vepsä | aiž, etelävepsä myös aižaz ’aisa’ |
| vatja | aisa ’sama merkitys’ |
| viro | ais, murt. aisk, aes(k) ’aisa’, aisutama ’varustaa aisoilla’. |
suomi → pohjoissaame aiˈsa ’aisa’ ja nykyruotsi murt. Suomi ajso, äjsu, ejsu ’sama merkitys’
Vertailukohtia
| ersämordva | ersämordva ažija, mokšamordva ažjä ’aisa’ |
|---|---|
| udmurtti | waji̮dž, vaji̮ž |
| komi | vož, ož ’sama merkitys’ (→ itähanti etelähanti utš-juχ, pohjoishanti uš(-juχ) ’sama merkitys’) |