- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä italian amorino ’amoriini’, johdos sanasta amore ’rakkaus’ ← latinan amor ’rakkaus; rakkauden jumala’.
a-mo-rii-ni (4 tavua) · 8 kirjainta
Autuaat, etenkin naiset, iloitsevat valkean amoriinin sukkeluudesta: naisille kelpaavat vähäiset sukkeluudet, niinsanotut vanhat vitsit.Taas amoriinit ehtoisat Ol' iloisella päällä, Mut leikit lemmenjumalain Ei säily hymysäällä.Mosaiikin kussakin neljässä kulmassa on kaksi delfiiniä, joilla ratsastaa amoriini.Lähtökohtana lähinnä italian amorino ’amoriini’, johdos sanasta amore ’rakkaus’ ← latinan amor ’rakkaus; rakkauden jumala’.
155 esiintymää · 0.1 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-iːni
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Amoriini. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/amoriini