- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan cherub ’kerubi’ ← kreikan kheroúb ’kerubi’ ← heprean kěrûḇ ’kerubi’, jonka alkuperä on epäselvä.
ke-ru-bi (3 tavua) · 6 kirjainta
Hänen kasvonsa, vaikka ne olivat yhtä lapselliset, viattomat ja ilmeettömät kuin ennenkin, eivät kuitenkaan enää siinä määrin kuin ennen olleet kerubin kasvojen kaltaiset — ne olivat hiukan lihoneet, tulleet raskaammiksi ja turvonneet.Suutari oli mahtanut huomata, että minua vaivasi jokin tauti, sillä kun hänen molemmat pikku kerubinsa olivat oikein olan takaa toitottaneet minut ulos hänen paratiisistaan, saattoi hän minut kotiin ja tahtoi sytyttää lamppuni, jonkatähden hän myös kysyi missä tulitikut olivat.Taidehistoriassa kerubeiksi kutsutaan toisinaan puttoja, pullukoita pikkuenkeleitä, joita varsinkin barokin aika suosi.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kerubi lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Herran-enkeli-sotureita on nimittäin kolmea päälajia: kerubit, serafit ja onahimit.Lähtökohtana lähinnä latinan cherub ’kerubi’ ← kreikan kheroúb ’kerubi’ ← heprean kěrûḇ ’kerubi’, jonka alkuperä on epäselvä.
3 073 esiintymää · 1.2 / milj.
Taivutusluokka 5 (risti)
Yleisimmät: kerubi 32 % · kerubit 31 % · kerubin 12 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-erubi
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kerubi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kerubi