- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan articulatio ’jäsennelty esitys’, johdos verbistä articulare ’johtaa, muodostaa; yhdistää nivelin’, johdos sanasta articulus ’pieni nivel; jäsen, osa’, johdos sanasta artus ’nivel, jäsen’.
ar-ti-ku-laa-ti-o (5 tavua) · 12 kirjainta
On hyvä pitää mielessä, että [] syntyy nimenomaan ääniraossa, eikä sillä ole itsellistä supraglottaalista artikulaatiota, vaikka näin sattaakin vaikuttaa, kun verrataan keskenään esimerkiksi sanojen pihi ja puhu ääntämistä.Siitä riippuu eräissä soittimissa, kuten pianossa, jopa instrumentin soinnin väri ja se vaikuttaa merkittävästi musiikin dynamiikkaan ja artikulaatioon.Epäselvää tai mumisevaa suullista ilmaisua kuvaa käsite huono artikulaatio, jossa ei siis välttämättä ole kyse varsinaisesta artikulaatiovirheestä vaan esimerkiksi siitä, että puhuja ei keskity artikulaatioonsa.Lähtökohtana lähinnä latinan articulatio ’jäsennelty esitys’, johdos verbistä articulare ’johtaa, muodostaa; yhdistää nivelin’, johdos sanasta articulus ’pieni nivel; jäsen, osa’, johdos sanasta artus ’nivel, jäsen’.
600 esiintymää · 0.2 / milj.
Taivutusluokka 3 (valtio)
Yleisimmät: artikulaatio 59 % · artikulaatiota 21 % · artikulaation 17 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑːtio
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Artikulaatio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/artikulaatio