ar­ti­ku­laa­ti­o

substantiivi/ˈɑrtikulɑːtio/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ar-ti-ku-laa-ti-o (5 tavua) · 12 kirjainta

Merkitys

  1. ihmisen tapa ääntää sanoja, ääntötapa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

On hyvä pitää mielessä, että [] syntyy nimenomaan ääniraossa, eikä sillä ole itsellistä supraglottaalista artikulaatiota, vaikka näin sattaakin vaikuttaa, kun verrataan keskenään esimerkiksi sanojen pihi ja puhu ääntämistä.
— Wikipedia: Soinnillinen glottaalifrikatiivi
Siitä riippuu eräissä soittimissa, kuten pianossa, jopa instrumentin soinnin väri ja se vaikuttaa merkittävästi musiikin dynamiikkaan ja artikulaatioon.
— Wikipedia: Kosketus (musiikki)
Epäselvää tai mumisevaa suullista ilmaisua kuvaa käsite huono artikulaatio, jossa ei siis välttämättä ole kyse varsinaisesta artikulaatiovirheestä vaan esimerkiksi siitä, että puhuja ei keskity artikulaatioonsa.
— Wikipedia: Artikulaatiovirhe

Etymologia

Alkuperä
Kansainvälinen sana

Lähtökohtana lähinnä latinan articulatio ’jäsennelty esitys’, johdos verbistä articulare ’johtaa, muodostaa; yhdistää nivelin’, johdos sanasta articulus ’pieni nivel; jäsen, osa’, johdos sanasta artus ’nivel, jäsen’.

Englanninkieliset vastineet

  • articulation

Esiintymistiheys

600 esiintymää · 0.2 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.4
Reddit
0.5
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 3 (valtio)

Yleisimmät: artikulaatio 59 % · artikulaatiota 21 % · artikulaation 17 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑːtio

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Artikulaatio. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/artikulaatio