atk

Paitsi palolaitosmaksuja joutui vero-osain mukaan taksoitettavaksi vähitellen monenlaisia muitakin kaupungin menoja, kuten raatitalon korjaukset (1829, 1849), Mältinlahden pumpun (1836), torikaivon (1837), ruiskuhuoneen (1838, 1839) ja laiturin (1838) rakennukset, pedagoginapulaisen palkkaus (1838), pilaripuotien korjaus (1843), hautausmaan aitauksen rakennus (1844), koulutalon lunastus (1846—1850), sillan rakennus (1847, 1848), kaupunginlääkärin palkkaus (1849), katujen kivitys ja maanteiden ylläpito (atk.

Väinö Voionmaa, Tampereen kaupungin historia III

Aineisto voidaan myös säilyttää tietokoneella sähköisessä muodossa, jolloin puhutaan atk -kirjanpidosta, mutta sen tulee olla saatettavissa selväkieliseen kirjalliseen muotoon.

Wikipedia: Kirjanpito