em­pi­vä

Pienissä ryhmissä, empivinä ja epävarmoina, hajausivat neuvottelijat makuuhuoneihinsa.

— Te kutsuitte minua, madame, sanoi tyttö, pysähtyen empivänä huoneen kynnykselle, ja hänen äänessään — miellyttävässä, nuorekkaassa kontra-altossa — oli halveksiva sointu.

Kansallismieliset tahot Slovakiassa olivat painostaneet empivää Tisoa itsenäisyysjulistuksen antamiseen jo aiemmin, ja nyt hänen oli pakko toimia.