em­pi­vä

adjektiivi/ˈempiʋæ/
Jaa

3 tavua · 6 kirjainta · taivutustyyppi 10 (koira)

Johdettu sanasta: empiä

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. epäröivä tai päätöksentekoon kykenemätön

Esimerkkilauseet

— Te kutsuitte minua, madame, sanoi tyttö, pysähtyen empivänä huoneen kynnykselle, ja hänen äänessään — miellyttävässä, nuorekkaassa kontra-altossa — oli halveksiva sointu.
— Rafael Sabatini, Kuningattaren lähetti
Pienissä ryhmissä, empivinä ja epävarmoina, hajausivat neuvottelijat makuuhuoneihinsa.
— Santeri Ivalo, Anna Fleming
Näin Pilatuksen empivän. Sillä hetkellä Pilatus, ei ollut roomalainen maaherra, hän oli yksinomaan mies, ja häntä raivostuttivat nuo kurjat oliot, jotka vaativat verta, Jeesuksen kaltaisen lempeän ja yksinkertaisen, rohkean ja hyvän ihmisen verta.
— Jack London, Tähtivaeltaja
Jotkut vaikutelmat voidaan hyväksyä välittömästi, mutta joillekin voidaan antaa vain eritasoinen empivä hyväksyntä, joka voidaan nimittää uskomukseksi tai mielipiteeksi (doksa).
— Wikipedia: Stoalaisuus
Tiso piti aluksi juutalaisten siirtoa Saksaan välttämättömänä Slovakian turvallisuuden kannallta, mutta kun tietoa kansanmurhasta alkoi tihkua Slovakiaan, hän muuttui asian suhteen empiväksi.
— Wikipedia: Jozef Tiso

Synonyymit ja vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Englanninkieliset vastineet

  • hesitant

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: empivä – empivämpi – empivin

Lähteet