jah­kai­le­va

Ja jahkailevalla murinalla ilmaistiin niitä Hanskille.

Varovasti he siis kuljettivat hajamielisen ja itsekseen jahkailevan Simeonin keskellänsä aina Wenzel-aukeamalle saakka, jossa sitten pontevasti ruvettiin ottamaan selkoa elämän aineellisista puolista.

Kysymysmerkkiä ei kuitenkaan aina käytetä sellaisen kysymykseksi muotoillun virkkeen perässä, joka on luonteeltaan lähinnä jahkaileva toteamus: Lieneekö tuolla nyt niin suurta merkitystä.