e­ri­luon­tei­nen

adjektiivi/ˈeriˌluo̯ntei̯nen/
Jaa

Johdettu sanasta: luonteinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. luonteeltaan tai ominaisuuksiltaan erilainen

Esimerkkilauseet

Hän ja isäni olivat aivan eriluonteiset, eivätkä tahtoneet sopia yhteen, vaikka heillä oli paljon lapsia — viisi pojista eli täyteen ikään.
— Sigrid Undset, Olav Auduninpoika
Suomenkielen syvemmälle tutkimiselle oli nähtävästi esteenä latinan kieliopin yksinvalta, josta ei tohdittu poiketa, ja joka kuitenkin vähemmin soveltui niin peräti eriluonteiseen kieleen, kuin suomi on.
— Julius Krohn, Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet
Kahden eriluonteisen miehen naissuhteita 1940 -luvulta 1960 -luvulle seuraavan tarinan on käsikirjoittanut Jules Feiffer ja sen pääosia näyttelevät Jack Nicholson, Art Garfunkel, Candice Bergen ja Ann -Margret.
— Wikipedia: Miehuusvuodet

Esiintymistiheys

348 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.0
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivieriluonteinen
Genetiivieriluonteisen
Partitiivieriluonteista
Essiivieriluonteisena
Translatiivieriluonteiseksi
Inessiivieriluonteisessa
Elatiivieriluonteisesta
Illatiivieriluonteiseen
Adessiivieriluonteisella
Ablatiivieriluonteiselta
Allatiivieriluonteiselle
Abessiivieriluonteisetta

Riimit

-uonteinen

Kaikki riimit

Lähteet