e­rot­ta­mat­to­muus

substantiivi/ˈerotːɑmɑtːomuːs/
Jaa

Johdettu sanasta: erottamaton

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. täydellinen samanlaisuus, identtisyys tai tila, jossa asioita ei voida erottaa toisistaan

Synonyymit ja vastakohtasanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Esimerkkilauseet

Ensimmäinen kohta koski maamme virkamiehistöä: sen tekemät virkarikokset oli ratkaistava keisarikunnan oikeuslaitoksissa (näin siis virkamiehet olisivat joutuneet ulkopuolelle Suomen lakien suojaa); niin ikään oli virkamiesten erottamattomuutta rajoitettava, heidän valankaavaansa oli muutettava, ja he eivät saisi kuulua valtiollisiin puolueisiin.
— K. A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka
Samalla pyysi sijaiskansleri professori Hermansonia kirjoittamaan promemorian professorien erottamattomuudesta hallinnollista tietä, mikä Reinin lyhentämänä ja muodostelemana lähetettiin marraskuun 22 päivänä Indreniukselle kanslerille annettavaksi.
— Edvard Hjelt, Vaiherikkailta vuosilta I
Perusteet erottaa virkamies virastaan oli niin laajasti ja yleispätevästi muotoiltu, että Saksa luopui tämän lain myötä käytännössä virkamiesten erottamattomuuden periaatteesta.
— Wikipedia: Ammattivirkamieslaki

Englanninkieliset vastineet

  • indistinguishability

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivierottamattomuus
Genetiivierottamattomuuden
Partitiivierottamattomuutta
Essiivierottamattomuutena
Translatiivierottamattomuudeksi
Inessiivierottamattomuudessa
Elatiivierottamattomuudesta
Illatiivierottamattomuuteen
Adessiivierottamattomuudella
Ablatiivierottamattomuudelta
Allatiivierottamattomuudelle
Abessiivierottamattomuudetta

Riimit

-ɑtːomuːs

Kaikki riimit

Lähteet