hais­ti

substantiivi/ˈhɑi̯sti/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hais-ti (2 tavua) · 6 kirjainta

Johdettu sanasta: haistaa

Merkitykset

  1. (vanhahtava)hajuaistiLepakon kuulo- ja tuntoaistimet ovatkin ihmeellisen tarkat ja haisti hieno. Maisti ja näkö heikommat.
  2. (taivutusmuoto)(murre)indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä haistaa

Esimerkkilauseet

Sieraimeni äskettäin jo haisti, että siell' on oiva ihmispaisti.
— Kaarlo Hänninen, Eläinten olympialaiset
Korpit, jotka olivat seuranneet vaeltavaa kansaa ja myrskyn aikana olivat kadonneet, olivat jälleen ilmestyneet ja taistelivat vaakuen tuulta vastaan, puolustaakseen kumminkin paikkansa saaliissa, johonka haistin heitä veti.
— Georg Ebers, Josua
Kun kello löi viisi, tuli näkyviin viisi aistia: näkö silmälasintekijän muodossa, kuulo kupariseppänä, haisti myi kedon orvokkeja, maku oli kokki ja tunne hautajaisiin kutsuja, jonka suruharso ulottui kantapäihin saakka.
— H. C. Andersen, Satuja ja tarinoita IX

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan haisti lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Näillä eläimillä on niin tarkka haisti ja kuulo ja ne ovat niin valppaita.
— Rafael Hertzberg, Läpi neekerien maan-osan

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan haista yhteydessä
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Samaa kantaa ilmeisesti myös haju (katso tätä), vaikka sanojen äännesuhteet ovat epäselvät.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhaissa ’haista’, haissella, haiso, haisu; haisua ’haista’
karjalahaissa ’haista, tuoksua’, haiskahtoa, haistoa ’haistaa; maistaa; pilata haistamalla tai maistamalla’, haisu ’haju; vihi’, haisuo ’haista, lemuta, tuoksua’
lyydihaiž ’(paha) haju’, haižuda ’haista, lemuta pahalle’
vepsähaiž ’haju’, haišta ’haista’
vatjaaisen (prs. yks. 1. p.) ’haista’ (haisa, haize̮b ← suomi)
virohais (g. ‑u) ’paha haju, haisu, löyhkä, lemu’, haiseda ’haista, löyhkätä, lemuta’, haista ’haistaa; vainuta’
liivi(salatsinliivi) aiš (prs. ‑ub) ’haista’, aistl (prs. ‑ub) ’haistella’.

suomi → pohjoissaame haiˈsot ’haista’, haisˈtet ’haistaa’.

Liittyvät sanat

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑisti

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Haisti. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/haisti