hais­ta

verbi/ˈhɑi̯stɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hais-ta (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 1 590. yleisin sana

Merkitykset

  1. yksikön elatiivi sanasta hai
  2. monikon elatiivi sanasta hai
  3. Taivutus sanasta abl tuottaa tai erittää jonkinlaista, yleensä epämiellyttävää, hajuaTämä haisee oudolta.
  4. (murretta)Taivutus sanasta abl tuoksua, tuottaa tai erittää miellyttävää hajuaTämä haisee hyvältä.
  5. (arkikieltä)pierrä
  6. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haistaa
  7. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ha

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Talossa näet pidettiin Junnua liijan likaisena, hän haisi pahalle, eikä häntä iletty nähdä.
— Otto Tuomi, Pieniä kertomuksia
"Hyvältä se haisee ja hauskalta, mutta täällä metsässä kylmältä ja ikävältä", sanoi tyttö, joka kyllä oli oppinut puoltaan pitämään.
— Nestor Niemelä, Takamaan torpparit
Yksinkertaiset, kevyet amiinit haisevat epämiellyttävälle, kuten ammoniakille: niillä on läpitunkeva, pistävä haju.
— Wikipedia: Amiinit

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan haista lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Näki vielä hänen kotikutoisesta takistaan ja pieksusaappaistaan, jotka haisivat tervalta, että maalaistollo se oli.
— Eino Railo, Kuninkaan tytär ja puoli valtakuntaa eli köyhän osa
Sivumennen, haluaisinpa kernaasti tietää, mikä ihmisessä niin kovasti haisee -- ruumis vaiko sielu?
— H. Rider Haggard, Maiwan kosto
Haisee viinalle toisinaan, varsinkin silloin kun näyttelee.
— Santeri Alkio, Uusi aika
Ahma myös on semmoinen, Joka seuraa suden jälkiä; Hän haisee kovin pahalta ja on musta.
— Otto Donner, Lappalaisia lauuja

Etymologia

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Samaa kantaa ilmeisesti myös haju (katso tätä), vaikka sanojen äännesuhteet ovat epäselvät.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhaissa ’haista’, haissella, haiso, haisu; haisua ’haista’
karjalahaissa ’haista, tuoksua’, haiskahtoa, haistoa ’haistaa; maistaa; pilata haistamalla tai maistamalla’, haisu ’haju; vihi’, haisuo ’haista, lemuta, tuoksua’
lyydihaiž ’(paha) haju’, haižuda ’haista, lemuta pahalle’
vepsähaiž ’haju’, haišta ’haista’
vatjaaisen (prs. yks. 1. p.) ’haista’ (haisa, haize̮b ← suomi)
virohais (g. ‑u) ’paha haju, haisu, löyhkä, lemu’, haiseda ’haista, löyhkätä, lemuta’, haista ’haistaa; vainuta’
liivi(salatsinliivi) aiš (prs. ‑ub) ’haista’, aistl (prs. ‑ub) ’haistella’.

suomi → pohjoissaame haiˈsot ’haista’, haisˈtet ’haistaa’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.fart, smell, stink
  • ruotsifisa, möka, stinka
  • saksastinken
  • ranskapuer, péter, sentir
  • venäjäнабздеть, бздеть, вонять
  • virolõhnama, haisema
  • italiapuzzare
  • norjafise

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • smell
  • salute
  • reach one's nostrils
  • smell up
  • stink out
  • stink up
  • stink
  • suck

Esiintymistiheys

172 518 esiintymää · 65.7 / milj.

Suomi24
72.1
Sanomalehdet
7.3
Aikakauslehdet
8.8
Wikipedia
2.9
Reddit
41.4
Tekstitykset
83.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 66 (rohkaista)

Yleisimmät: haisee 37 % · haista 25 % · haise 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin haista taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähaisenhaisinolen haissutolin haissut
sinähaisethaisitolet haissutolit haissut
hänhaiseehaision haissutoli haissut
mehaisemmehaisimmeolemme haisseetolimme haisseet
tehaisettehaisitteolette haisseetolitte haisseet
hehaisevathaisivatovat haisseetolivat haisseet
passiivihaistaanhaistiinon haistuoli haistu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähaisisinolisin haissut
sinähaisisitolisit haissut
hänhaisisiolisi haissut
mehaisisimmeolisimme haisseet
tehaisisitteolisitte haisseet
hehaisisivatolisivat haisseet
passiivihaistaisiinolisi haistu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähaise—
hänhaiskoonolkoon haissut
mehaiskaamme—
tehaiskaa—
hehaiskootolkoot haisseet
passiivihaistakoonolkoon haistu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähaissenlienen haissut
sinähaissetlienet haissut
hänhaisseelienee haissut
mehaissemmelienemme haisseet
tehaissettelienette haisseet
hehaissevatlienevät haisseet
passiivihaistaneenlienee haistu

Infinitiivit

1. infinitiivihaista
1. inf. pitkä muotohaistakseen
2. inf. inessiivihaistessa
2. inf. inessiivi, passiivihaistaessa
2. inf. instruktiivihaisten
3. inf. inessiivihaisemassa
3. inf. elatiivihaisemasta
3. inf. illatiivihaisemaan
3. inf. adessiivihaisemalla
3. inf. abessiivihaisematta
3. inf. instruktiivihaiseman
4. infinitiivihaiseminen
5. infinitiivihaisemaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihaiseva
Passiivin 1. partisiippihaistava
Aktiivin 2. partisiippihaissut
Passiivin 2. partisiippihaistu
Agenttipartisiippihaisema
Kieltopartisiippihaisematon

Riimit

-ɑistɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Haista. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/haista