her­ra­tar

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. valtiatar, rouva

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (skandinaavinen)
Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan herra yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro
  1. suomiherra
  2. skandinaavinenvertaa muinaisruotsi herra, hærra, muinaisnorja herra, nykyruotsi, nykytanska herre (← muinaisalasaksa eli muinaissaksi herro, muinaisyläsaksa herro, hērro ← hēriro, komp. a:sta hēr ’ylhäinen, korkea’)

pohjoissaame hærˈra (eteläsaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame) osittain ← skandinaavinen, osittain ← suomi.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinen, karjalaherra ’herra, virkamies, valtias, isäntä’ (kai ← suomi)
lyydiher, herre̮ ’herra, viranomainen’
vatjaherra ’herra’ (← suomi)
virohärra, herr(a) ’sama merkitys’

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Herratar. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/herratar