hie­no­luon­tei­nen

adjektiivi/ˈhie̯noˌluo̯ntei̯nen/
Jaa

sisältää sanat: hieno + luonteinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkisiltä ominaisuuksiltaan jalo tai arvokas

Esimerkkilauseet

Hoitaja, hiljainen, hienoluonteinen mies, ei mitään puhunut.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa
On kohtauksia, joiden todistajana hienoluonteinen ihminen ei voi olla — joiden katseleminen on läheistä sukua salakuuntelulle ja vieraiden kirjeiden lukemiselle.
— Rafael Sabatini, Uhkea markiisi
Ahonen harjoitteli valmentajiensa mukaan kovaa ja oli luonteeltaan hiljainen ja sympaattinen, erään luonnehdinnan mukaan "hienoluonteinen herrasmiespelaaja".
— Wikipedia: Olavi Ahonen (koripalloilija)

Esiintymistiheys

60 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivihienoluonteinen
Genetiivihienoluonteisen
Partitiivihienoluonteista
Essiivihienoluonteisena
Translatiivihienoluonteiseksi
Inessiivihienoluonteisessa
Elatiivihienoluonteisesta
Illatiivihienoluonteiseen
Adessiivihienoluonteisella
Ablatiivihienoluonteiselta
Allatiivihienoluonteiselle
Abessiivihienoluonteisetta

Riimit

-uonteinen

Kaikki riimit

Lähteet