hie­no­luon­tei­nen

adjektiivi/ˈhie̯noˌluo̯ntei̯nen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hie-no-luon-tei-nen (5 tavua) · 15 kirjainta

sisältää sanat: hieno + luonteinen

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkisiltä ominaisuuksiltaan jalo tai arvokas

Esimerkkilauseet

Hoitaja, hiljainen, hienoluonteinen mies, ei mitään puhunut.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa
En ole pahaksi onneksi kyllin nuori ottaakseni sydämestäni osaa tällaiseen tarinaan, vaikka se liikuttikin paljon tuota hienoluonteista naista.
— Antonio Fogazzaro, Runoilijan salaisuus
Ahonen harjoitteli valmentajiensa mukaan kovaa ja oli luonteeltaan hiljainen ja sympaattinen, erään luonnehdinnan mukaan "hienoluonteinen herrasmiespelaaja".
— Wikipedia: Olavi Ahonen (koripalloilija)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hienoluonteinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hoitaja, hiljainen, hienoluonteinen mies, ei mitään puhunut.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa

Esiintymistiheys

60 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uonteinen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hienoluonteinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hienoluonteinen