hienoluonteinen
adjektiivi/ˈhie̯noˌluo̯ntei̯nen/hie-no-luon-tei-nen (5 tavua) · 15 kirjainta
sisältää sanat: hieno + luonteinen
Merkitys
(käännetty englannista)- henkisiltä ominaisuuksiltaan jalo tai arvokas
Esimerkkilauseet
Hoitaja, hiljainen, hienoluonteinen mies, ei mitään puhunut.En ole pahaksi onneksi kyllin nuori ottaakseni sydämestäni osaa tällaiseen tarinaan, vaikka se liikuttikin paljon tuota hienoluonteista naista.Ahonen harjoitteli valmentajiensa mukaan kovaa ja oli luonteeltaan hiljainen ja sympaattinen, erään luonnehdinnan mukaan "hienoluonteinen herrasmiespelaaja".Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan hienoluonteinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Hoitaja, hiljainen, hienoluonteinen mies, ei mitään puhunut.Esiintymistiheys
60 esiintymää · 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uonteinen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Hienoluonteinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hienoluonteinen