hiit­to

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. hitto

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan hiisi yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro

Lähtökohta: Arveltu muun muassa skandinaavinen-peräiseksi, vertaa kantaskandinaavi *hīđi, *hīþi → islanti híð, nykynorja hide, nykyruotsi hide, ide ’villieläimen luola tai onkalo; tiheikkö, louhikko, metsikkö’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhittoi ’piru, paholainen’ (← vatja tai suomi)
karjalahiisi ’horna, helvetti; paholainen’
vatjahitto ’piru, hitto’, hittolain ’hittolainen’ (nämä ← suomi); pn. īs (metsäinen harjanne), id́jē-mätši (Hiidenmäki Kattilassa)
virohiis (g. hiiu) ’(pyhä) lehto; pensaikko’, hiid (g. hiiu) ’jättiläinen’; pn. Hiiumaa ’Hiidenmaa’, hiidlane ’hiidenmaalainen; jättiläinen’.

suomi → pohjoissaame hiiˈdâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame) ’paholainen, piru’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hiitto. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hiitto