hik­ka

substantiivi/ˈhikːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hik-ka (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

  1. nikotus, tahdoton toistuva pallean nopea lihassupistus ja siitä seuraava ääni

Synonyymit

Esimerkkilauseet

hikkaasi Lilli, — ja mä näjin, ettei se mua eroottanukkaan.
— Jaakkoo Vaasan, Prässylttyä
"Onpa vettä... terävät ovat kivet ja kylliksi ihollaan... jopa hikkaa kaunan, ettei silmä erota... jo saapi, saakuri soi, Herrala taas semmoisia jauhoja, ettei vertaa", hoki Mikko, kokosi laakkaariin kasan jauhoja, paineli ja tunnusteli ja lopuksi paiskasi suuhunsa koko kourallisen, hieroen naamansakin jauhoihin.
— Väinö Kataja, Ollin-Mikko Aapon-Ulla ja Ullan-Eino
On arveltu, että hikka olisi jäänne jostain elintoiminnosta, joka olisi menettänyt tarkoituksensa jossain evoluution vaiheessa, kuten siirtymisessä vedestä kuivalle maalle.
— Wikipedia: Hikka

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: hicka)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan hikata yhteydessä
  1. suomihikata
  2. nykyruotsihicka ’nikotella; nikotus’

Samaa juurta olevia sanoja

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.hiccup
  • saksaSchluckauf (m)
  • ranskahoquet
  • venäjäикота
  • esp.hipo, singulto
  • viroluksatus, luks
  • italiasinghiozzo
  • puolaczkawka (f)

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • hiccup

Esiintymistiheys

4 829 esiintymää · 1.8 / milj.

Suomi24
1.7
Sanomalehdet
2.7
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
1.1
Reddit
1.2
Tekstitykset
3.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: hikoilla 42 % · hikka 34 % · hikan 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ikːɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hikka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hikka