himoruoka
substantiivi/ˈhimoˌruo̯kɑ/hi-mo-ruo-ka (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- ruoka, jota joku haluaa tai himoitsee syödä
Esimerkkilauseet
Kyyhkynen ei kääntänyt päätäänkään, sillä se nautti paraikaa himoruokaansa, herneitä, matkasta väsyneenä.Siinä oli heillä himoruoka, leipä ja särvin, hiilivalkean paistamaa, lämmintä ja mureaa.Isäntä taas, Käyry-ukko, sipaisi haltuunsa hauensuolen, halkaisi ja keitti ja sai hänelle kuuluvan himoruokansa.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-uokɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Himoruoka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/himoruoka