hi­mo­ruo­ka

substantiivi/ˈhimoˌruo̯kɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hi-mo-ruo-ka (4 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: himo + ruoka

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ruoka, jota joku haluaa tai himoitsee syödä

Esimerkkilauseet

Kyyhkynen ei kääntänyt päätäänkään, sillä se nautti paraikaa himoruokaansa, herneitä, matkasta väsyneenä.
— Maila Talvio, Lokakuun morsian
Siinä oli heillä himoruoka, leipä ja särvin, hiilivalkean paistamaa, lämmintä ja mureaa.
— Urho Karhumäki, Pääsiäisestä helluntaihin
Isäntä taas, Käyry-ukko, sipaisi haltuunsa hauensuolen, halkaisi ja keitti ja sai hänelle kuuluvan himoruokansa.
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uokɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Himoruoka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/himoruoka