hi­o­ma­pin­ta

substantiivi/ˈhiomɑˌpintɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

hi-o-ma-pin-ta (4 tavua) · 10 kirjainta

Yhdyssana: hioa + pinta

Johdettu sanasta: pinta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. pinta, jota käytetään hiomiseen tai joka on muodostunut hionnan seurauksena

Esimerkkilauseet

Edelliset heijastivat valonsäteitä kristallikiteittensä epälukuisista hiomapinnoista; jälkimmäiset matkivat kalkkikiven eloisia valontaittumisia ja olivat niin valtaisen isoja, että niistä olisi voinut rakentaa kokonaisia marmorikaupunkeja.
— Jules Verne, Sukelluslaivalla maapallon ympäri
Niiden on sekä Ruotsissa että Suomessa tulkittu liittyneen esihistoriallisiin rituaaleihin, mutta tätä ajatusta on myös kyseenalaistettu, koska kivissä olevat hiomapinnat ja hiomauurteet viittaavat selvästi kivityökalujen työstämiseen.
— Wikipedia: Miekanhiontakivi
Uurteiden yhteyteen liittyy toisinaan myös sileitä laakeita hiomapintoja.
— Wikipedia: Miekanhiontakivi

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-intɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hiomapinta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hiomapinta