hu­ja

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. äly, ymmärrys
  2. siitin; pitkä piiska

Etymologia

1huja1 – äly, ymmärrys

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
ei murt.

Lainalähde: ? ← germaaninen (*huǥjōn- s.), vertaa muinaisnorja, nykyruotsi murt. hyggja ’ajatus, ymmärrys’, (*huǥjan- v.) gootti hugjan ’ajatella, arvella’, muinaisfriisi hugia, muinaisnorja hyggja ’sama merkitys’

suomessa alkuperäisintä äännekantaa edustanee huata: hukaan, josta ehkä kontam. (huata + tajuta, taju =) hujuta, huju. Sanakirjatietojen huja ja hujata voivat olla oppitekoisia muotoja. Vertaa hoata.

Samaa juurta olevia sanoja

2huja2 – siitin; pitkä piiska

Alkuperä
Lainasana (venäjä: huj)
Slangissa
1930 lähtien
Levinneisyys
itämurteet lounaismurteet Häme
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä
  1. suomihuja
  2. venäjähuj (g. hujá) ’penis’
  1. nykyruotsi murt.huja ’sama merkitys’
  2. suomi
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhuja
karjalahui, huja
vepsähui ’penis’

Helsingin slangissa

huja ’(kookas) penis’

← venäjä huj ’penis’.

Esiintymistiheys

70 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huja