1hule1 – huono, sisukseton jyvä
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Vanhin tieto
- Elias Lönnrot, 1874
- Levinneisyys
- itämurteet, paikoin Satakunta
- Vastineita
- karjala, viro
- suomihule
- germaaninenvertaa kantagermaani *hulō (→ anglosaksi hulu, englanti hull ’kotelo, siemenkotelo, kuori’) tai kantagermaani *hula- (muinaisnorja holr ’ontto’, nykyruotsi hål ’reikä, aukko, kolo, kuoppa, pesä’)
Mahdollisesti deskr. alkuperää, samaa kuin hulahtaa (katso tätä), ellei
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | hulakka ’huonoteräinen (viljasta)’ |
|---|---|
| viro | hule(me)d (Kuusalu; ← suomi) ’kevyt vilja, joka tuulessa puhdistettaessa jää tuulen alle läjän viereen’. |
Samaa juurta olevia sanoja
- hul(l)eet
- hulleiset