huu­de

substantiivi/ˈhuːdeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huu-de (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. (murteellinen)kylmälle pinnalle tiivistynyt jääkidekerros; huurre

Esimerkkilauseet

Pakkasen sakea huude pimensi puolipäivän hämäräksi.
— Irmari Rantamala, Harhama III
Hiehon selkään alkoi muodostua vaalea huude ja sitte jääkerros.
— Maiju Lassila, Pekka Puavalj
Järvi veti hienoa riiton hilettä ja metsään kasvoi huude.
— Heikki Meriläinen, Pietolan tytöt

Etymologia

Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
itämurteet Kaakkois-Häme Pohjanmaa Peräpohja Länsipohja
Vastineita
karjala, lyydi, keskivepsä, viro

Etuvok. vastineita katso s.v. hyyde.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalahuuveh ’huurre, härmä’, huutehine ’huurteinen’
lyydihūdeh, ūdeh
keskivepsäkeskivepsä hude, hude̮g(i) ’sama merkitys’
viromurt. uude, ‑tis ’sama merkitys’, uudetada ’mennä huurteeseen, riitteeseen’.

suomi → pohjoissaame uđâs, luulajansaame huhtē, karjala → koltansaame ūδa̮s, kildininsaame uδas ’huurre, kuura’, kildininsaame ud, turjansaame udda ’lumi puissa’, vepsä → venäjä murt. gúdega, júdega ’härmä’.

Samaa juurta olevia sanoja

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːde

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huude. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huude