suu­de

substantiivi/ˈsuːdeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

suu-de (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lähellä seisova mies sattui ikäänkuin tapaturmassa kirvespohjalla kopasemaan tuohon hänen sivutsensa vietävään suude-syliin.
— Pietari Päivärinta, Isäin pahat teot lasten päällä
Silmukka oli irtaantunut, suude ei ollut kestänyt.
— Santeri Ivalo, Alkutaival
Varsi kiinnitetään terän silmään lyömällä etupuolelta silmäpuun päähän tehtyyn halkeamaan puinen kiila eli suude.
— Wikipedia: Kirves

Etymologia

1suude1 – syömättä jäänyt ruoka tai rehu, ladon pohjalle jääneet heinät; nuotan osa (tavallisesti nuotanperän suu)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suu yhteydessä
Vanhin tieto
1729
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

(vertaa suutia2), katso erikseen suistaa, suitset, suukko

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensū ’suu’
karjalasuu, suulas, suulastoa ’suudella’, suuvella (myt.) ’pilata varsinkin kehumalla, kiittämällä tai katsoa pahalla silmällä; suudella’, suuve ’heinät ja oljet, jotka jäävät eläimiltä syömättä’
lyydisū ’(ihmisen, eläimen, kuopan, uunin) suu’
vepsäsu, sū ’suu’
vatjasū ’sama merkitys; etuosa’
virosuu ’suu; aukko’
liivisū ’suu (myös uunin, säkin, joen); kita, aukko’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame tjuvve (ruotsinsaame) ’ruokatorvi; ääni, koiran haukunta (murt.); kurkku; joen uoma’ (LÖ), (tähän ehkä myös pohjoissaame čoddâ (piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kurkku, nielu, ruokatorvi’)
marišu: im-šu, imə̑-šu ’neulansilmä’
–? udmurtti śu-: śuez kwaśmɛ ’häntä janottaa (»suunsa kuivuu»)’, śu-kaś ’kalja’
–? komi śu-ke̮ś ’kalja; juoma’, ś. kośmi̮ni̮ ’janottaa’ (kośmi̮ni̮ ’ ’kuivua’)
itämansiitämansi länsimansi pohjoismansi sunt ’(joen, tynnyrin) suu; suuaukko; kynnys’, pohjoismansi sūp ’suu’
unkariszáj, (vanh.) szá ’suu (myös astian, säkin)’, szád ’(esimerkiksi luolan, padan, tynnyrin) suu, ‑aukko; tapinreikä’
–? nenetsi śo ’ruokatorvi; (esimerkiksi pullon) kaula; (joen) suu’
enetsisū, sō, so ’kurkku’
selkuppi(johd.) suolj, sói, soi ’kurkku, kaula; ääni; joen suu’
kamassisoj (johd.) ’kaula, kurkku’.

2suude2 – (viikatteen, kirveen tms.) kiristyskiila

Sanakirjassa
Käsitellään sanan suutaa yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, viro

Joko johd:ia sanasta suu (katso tätä) tai erillisestä (v)kantasuomalaisesta sanasta *śuta (joka on saanut äänt. vaikutusta v:stä suutaa2) = luulajansaame tjåhtē ’kiristyskiila, suude’, tjåhttit ’suudita, kiilata’ sekä mahdollisesti myös saame čutte (~ čuđđe) ’tarinoissa mainittu »†taala» l. vainolainen’, ellei viimemainittu kuulu suomi sota sanan yhteyteen (saame čutte edelleen → venäjä čud ’eräiden itämerensuomi kansojen, aik. virolaisten ja vatjalaisten, myöh. myös pohj.-vepsäläisten nimitys’ (→ suomi tšuudi ’sama merkitys’), johd. čuhná ’suomalainen tai virolainen (pejorat.)’).

Vastineet sukukielissä (3 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensūtā (prs. sūvvan) ’lyödä suuteet esimerkiksi viikatteen niteen tiukentamiseksi’, (kervehen ’kirveen’) sūin (g. sūtimen) ’suude’, sūvve: (viikatteen) sūtēt ’sama merkitys’
karjalasuuvita ’kiilata, tilkitä, tukkia’, suuve ’suude, kiila’
viromurt. suue, suudi, suumes (g. suudme) ’kiila’, (Wied) suie, sui(d)me, suias ’sama merkitys’, suiata, suudata ’kiilata, kiristää kiilalla’.

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

554 esiintymää · 0.2 / milj.

Sana esiintyy noin 37 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
2.3
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: suuteen 98 % · suude 2 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uːde

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Suude. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/suude