huur­tu­a

verbi/ˈhuːrtuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

huur-tu-a (2 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: huurre

Merkitys

  1. tulla huuruiseksi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tieltä kuului talven kirkkaat tiuvut, pakkanen se ajoi nurkkiin lyöden, missä hengitti, niin ruudut jäätyi, mihin katsoi, seinät huurtuivat, viima vinkui harjahirttä myöden.
— Larin-Kyösti, Kuisma ja Helinä
Kuumeisina silmät hohti, sinikirkkaat äsken aivan, polte poskipäillä pohti, otsa huurtui hiestä vaivan.
— Kössi Kaatra, Alhaisolauluja
Joen uomaa voi myös edetä alavirtaan hidas, kylmä ilmavirtaus, joka lisää huurtumista.
— Wikipedia: Huurre

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan huuru yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala

Deskr.-sävyinen sanue, jonka pohjana voi olla kontam. huude + höyry, osittain + kuura.

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhūrre ’huurre’
karjalahuuru ’sumu, höyry’, huura ’sumu, usva’, huurre ’kuura’.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • frost

Esiintymistiheys

3 107 esiintymää · 1.2 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.2
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi K

Yleisimmät: huurtuu 39 % · huurru 22 % · huurtuvat 14 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin huurtua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minähuurrunhuurruinolen huurtunutolin huurtunut
sinähuurruthuurruitolet huurtunutolit huurtunut
hänhuurtuuhuurtuion huurtunutoli huurtunut
mehuurrummehuurruimmeolemme huurtuneetolimme huurtuneet
tehuurruttehuurruitteolette huurtuneetolitte huurtuneet
hehuurtuvathuurtuivatovat huurtuneetolivat huurtuneet
passiivihuurrutaanhuurruttiinon huurruttuoli huurruttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuurtuisinolisin huurtunut
sinähuurtuisitolisit huurtunut
hänhuurtuisiolisi huurtunut
mehuurtuisimmeolisimme huurtuneet
tehuurtuisitteolisitte huurtuneet
hehuurtuisivatolisivat huurtuneet
passiivihuurruttaisiinolisi huurruttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinähuurru—
hänhuurtukoonolkoon huurtunut
mehuurtukaamme—
tehuurtukaa—
hehuurtukootolkoot huurtuneet
passiivihuurruttakoonolkoon huurruttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minähuurtunenlienen huurtunut
sinähuurtunetlienet huurtunut
hänhuurtuneelienee huurtunut
mehuurtunemmelienemme huurtuneet
tehuurtunettelienette huurtuneet
hehuurtunevatlienevät huurtuneet
passiivihuurruttaneenlienee huurruttu

Infinitiivit

1. infinitiivihuurtua
1. inf. pitkä muotohuurtuakseen
2. inf. inessiivihuurtuessa
2. inf. inessiivi, passiivihuurruttaessa
2. inf. instruktiivihuurtuen
3. inf. inessiivihuurtumassa
3. inf. elatiivihuurtumasta
3. inf. illatiivihuurtumaan
3. inf. adessiivihuurtumalla
3. inf. abessiivihuurtumatta
3. inf. instruktiivihuurtuman
4. infinitiivihuurtuminen
5. infinitiivihuurtumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippihuurtuva
Passiivin 1. partisiippihuurruttava
Aktiivin 2. partisiippihuurtunut
Passiivin 2. partisiippihuurruttu
Agenttipartisiippihuurtuma
Kieltopartisiippihuurtumaton

Riimit

-uːrtuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Huurtua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/huurtua