hyl­ki­pyy­tö

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. hylkeenpyynti

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan hylje yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

Lähtökohta: itämerensuomi sanalle on esitetty myös germaaninen lainaetymologiaa (varhaiskantasuomi *šülkeš ← germaaninen *selχa-s, vertaa anglosaksi seolk, englanti seal, muinaisyläsaksa selah, uusyläsaksa seel, Seelhund, muinaisnorja selr, nykyruotsi säl ’hylje’).

jne.

Todennäköisesti johd. v:stä hylätä ja sellaisena euf., sama sana kuin hylje (Lönnr 1874; harv. Pohjois-Savo) ’jäte, roska, hylkytavara’. Aiemmin hylje sanaan (tosin alkuaankin epäillen) liitetyistä sanoista pohjoismansi śakəĺ-ūj ’eräs hyljelaji’ (ūj ’eläin’) ← pohjoishanti šakət́, śäkəĺ ’sama merkitys’ ja hanti sanakin lienee lainaa, ehkä tunguusi taholta.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenhüle
karjalahyleh
vatjaülle (mon. ültšēd)
virohüljes (g. hülge), murt. myös (h)ülge, ülles, ülges, eteläviro ülgäjä
liiviīlgaz, ǖlgaz ’hylje’

(liivi → latvia julga ’sama merkitys’).

Samaa juurta olevia sanoja

Tutkimuskirjallisuutta (12)
  • Ganander 1786 NFL 1 213 (sm ~ vi)
  • Ahlqvist 1856 WotGr 158 (+ va)
  • Anderson 1879 Studien 84 (+ li)
  • Thomsen 1890 BFB 255 (li > latv)
  • Paasonen 1923 Urheimat 11–12 (? + vog ostj)
  • Nirvi 1944 Sanankieltoja 174–80 (+ ink; ← hylätä)
  • SKES 1955 93 (ims ~ ostj ? vog)
  • FUV 1955 82
  • Schindler 1966 Sprache 65–66 (ims > germ)
  • DEWOS 1968 263 (vog < ostj; ims ← hylätä)
  • Futaky 1975 TungLw 74 (vog < ostj < tung)
  • Koivulehto Vir 1982 271 (ims < vkgerm)

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Hylkipyytö. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/hylkipyytö