ilk­ku

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. hilkka

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (nykyruotsi: hilka)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan hilkka yhteydessä
Vanhin tieto
Gustaf Renvall, 1823

Lähtökohta: ← nykyruotsi hilka, vanh. myös hillika, helika, hylli(c)ka, helka ’naisen tai lapsen päähine, myssy’ = nykynorja murt. hylk, hyllik, nykytanska hyllik(e) ← keskialasaksa hulleken ’pikku huivi tai päähine’ (demin.-muoto s:sta hulle = nykysaksa Hülle ’verho, peite, huivi’).

Toista, deskr. alkuperää ovat suomi hilkku, hilkka merk:ssä ’kulkunen, hely, tilkka; pieni kolikko’, joihin vertaa esimerkiksi karjala hilkeh ’helinä’ ja suomi hilistä, katso hile.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

62 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Ilkku. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ilkku