ilomielisyys
substantiivi/ˈiloˌmie̯lisyːs/i-lo-mie-li-syys (5 tavua) · 12 kirjainta
Merkitys
- se, että on ilomielinen
Esimerkkilauseet
"Kyllä tosiaan sielullista minultakin, hyvä herra", sanoin minä, "enkä voisi sitä paremmin todistaa kuin sillä ilomielisyydellä, jolla tottelin kutsuanne takaisin luoksenne".Hänen ilomielisyytensä oli taaskin haihtunut kerrassaan.Vaikka Zarathustra puhuu Avestassa paljon ilomielisyyden ja hyvän mielen puolesta, ei Avesta lupaa maailman pelastajille helppoa osaa.Etymologia
ilomielinen + johdin -yys
Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ielisyːs
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Ilomielisyys. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/ilomielisyys