i­lon­päi­vä

Ilonpäiväni ois, jaloks veljeni mielen jos todeta vois.

Yön pelko ja tuska oli unohtunut, unohtunut kuoleman pelko, koko tuo suuri kunniakas vallankumous, joka tänä ilonpäivänä ei vaatinut mitään veriuhria.

Kuluu viisitoista vuotta ja Transylvaniassa valmistaudutaan ilonpäivään, kun Christopherin poika Soleiyu Belmont on tulossa siihen ikään, jolloin hänen on määrä saada itselleen vampyyrinmetsästäjän arvon.