Asiasanasto.fi

ir­ron­nutadjektiivi, verbi

Johdettu sanasta: irrota

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.henkilö tai asia, jolta puuttuvat nivelet tai jaokkeet

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Mutta kun sitten pöydästä oli noustu, niin Färling huomasi, että hän oli niellyt oikeanpuolisen poskihampaansa paikan, joka oli leivän purennassa irronnut ja painunut muun ruoan mukana.

Tatu Valkonen, Miehen housuissa

Muutamissa paikoin oli lattiasta irronnut kiviä, ja don Matteo saattoi nähdä kellariin saakka, jossa suuria rottaparvia vilisi mustalla maapohjalla.

Selma Lagerlöf, Antikristuksen ihmetyöt

Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, mistä epätavallinen väri johtuu, mutta eräät tutkijat arvelevat pohjasta irronneiden sedimenttihiukkasten taittavan valoa, mikä saa jään näyttämään vihreältä.

Wikipedia: Jäävuori

Englanninkieliset vastineet

  • unjointed