ir­ro­ta

verbi/ˈirːotɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ir-ro-ta (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 2 539. yleisin sana

Merkitys

  1. lähteä irti jostainMaitohampaat irtoavat lähes itsestään, kun aika koittaa.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Siihen se iskeytyi niin lujaan, että suuri pala sanomalehteä repesi nuolta irrottaessa.
— Johan William Nylander, Metsolan pojat
Miten puserrankin, irtoo kätes kädestäni pois.
— Uuno Kailas, Silmästä silmään
Jos säteilyn intensiteetti kasvaa, mutta sen taajuus pidetään vakiona, metallista irtoaa enemmän elektroneja, mutta irronneet elektronit eivät saa suurempaa liike -energiaa, vaan se on kullakin taajuudella vakio.
— Wikipedia: Valosähköinen ilmiö

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan irrota lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Munasolu irtoaa munasarjasta kuukautiskierron keskivaiheilla.
— Wikipedia: Ihmisen anatomia
Klementiini on usein siemenetön tai vähäsiemeninen, ja sen kuori irtoaa helposti.
— Wikipedia: Klementiini
Sunnuntaiaamun lämmittelyssä vuorostaan Webberin autosta irtosi takasiipi, kun hän jarrutti pääsuoran päässä.
— Wikipedia: Minardi

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan *irta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja

Lähtökohta: ? ← balttilainen, vertaa liettua ìrti ’avautua, ratketa’, latvia irt (prs. irstu) ’erota, purkautua’, ērst (: ērd-) ’erottaa, ratkoa (ommel)’, ērds ’höllä, irtonainen’, irdens ’murea, möyheä, kuohkea’, liettua ardýti, latvia ārdīt, irdīt ’erottaa, ratkoa; kouhia’. Katso myös irstas.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenirtonain ’irtonainen, irrallaan oleva’, irti
karjalairtanaine ’irtonainen’, irtavuo ’irtautua, päästä irti’, irti; irallah, iralleh ’irrallaan, irti, irralleen, erillään, erilleen’, iralline ’irrallaan tai erillään oleva, irtonainen’, iravuo ’irtautua’
lyydiiral ’ulkopuolella, ulkona’, irale, irdaĺe ’ulos’, iraine̮ ’ulkopuolinen’
vepsäird (g. ‑an) ’ulkopuoli’ (kantasuomi perussanan edustaja), erdal, irdal, erdas, irdas ’ulkona’, erdaĺe, irdale̮, irdha ’ulos, pois’
vatja(August Ahlqvistin aineistosta) irtä ’irti’
–(ainakin osittain suomi →) viro irduda ’irrottua, irtautua; irrottautua’, irrutada ’irrottaa, irtauttaa’

(suomi → pohjoissaame irˈdâšuvvât, ‑huvvât ’avautua uudestaan (haava)’; vepsä erd ? → komi erd ’vainio, avoin paikka’)

Englanninkieliset vastineet

  • come off
  • divide
  • part
  • separate
  • come out
  • loosen
  • detach

Esiintymistiheys

95 283 esiintymää · 36.3 / milj.

Suomi24
38.7
Sanomalehdet
31.5
Aikakauslehdet
21.4
Wikipedia
24.9
Reddit
29.9
Tekstitykset
26.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 74 (katketa), vokaalivaihtelutyyppi K

Yleisimmät: irtoaa 32 % · irrota 16 % · irtoa 13 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin irrota taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäirtoanirtosinolen irronnutolin irronnut
sinäirtoatirtositolet irronnutolit irronnut
hänirtoaairtosion irronnutoli irronnut
meirtoammeirtosimmeolemme irronneetolimme irronneet
teirtoatteirtositteolette irronneetolitte irronneet
heirtoavatirtosivatovat irronneetolivat irronneet
passiiviirrotaanirrottiinon irrottuoli irrottu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäirtoaisinolisin irronnut
sinäirtoaisitolisit irronnut
hänirtoaisiolisi irronnut
meirtoaisimmeolisimme irronneet
teirtoaisitteolisitte irronneet
heirtoaisivatolisivat irronneet
passiiviirrottaisiinolisi irrottu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäirtoa—
hänirrotkoonolkoon irronnut
meirrotkaamme—
teirrotkaa—
heirrotkootolkoot irronneet
passiiviirrottakoonolkoon irrottu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäirronnenlienen irronnut
sinäirronnetlienet irronnut
hänirronneelienee irronnut
meirronnemmelienemme irronneet
teirronnettelienette irronneet
heirronnevatlienevät irronneet
passiiviirrottaneenlienee irrottu

Infinitiivit

1. infinitiiviirrota
1. inf. pitkä muotoirrotakseen
2. inf. inessiiviirrotessa
2. inf. inessiivi, passiiviirrottaessa
2. inf. instruktiiviirroten
3. inf. inessiiviirtoamassa
3. inf. elatiiviirtoamasta
3. inf. illatiiviirtoamaan
3. inf. adessiiviirtoamalla
3. inf. abessiiviirtoamatta
3. inf. instruktiiviirtoaman
4. infinitiiviirtoaminen
5. infinitiiviirtoamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiirtoava
Passiivin 1. partisiippiirrottava
Aktiivin 2. partisiippiirronnut
Passiivin 2. partisiippiirrottu
Agenttipartisiippiirtoama
Kieltopartisiippiirtoamaton

Riimit

-irːotɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Irrota. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/irrota