Asiasanasto.fi

irtain

adjektiivi

/ˈirtɑi̯n/

Merkitykset

  1. 1.irti, irrallaan oleva
  2. 2.(oikeustiede) irtaimistoEnnen kuolinpesän irtaimeen kuuluvat käyttöesineet luetteloitiin tarkoin perunkirjoituksessa.

Synonyymit

Liittyvät sanat

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Muut' ylistyksekseen ei lausunut arvosa herra, vait oli, toivossa riemusi vain, kun aulisna mietti mielessään, mitä kiinteäss', irtaimessa hän antais morsiolleen; ei riemussaan ole saita nyt vanhus.

Johan Ludvig Runeberg, Hanna

Illan hämärtyessä ei tuvasta löytynyt kiinteää eikä irtainta, mikä ei olisi ollut hohtavan puhdas.

Urho Karhumäki, Rantasuon sankarit

Pitkä vaellus tasangoille oli tapahtunut koiravaljakoin, jotka vetivät perässään kelkkoja, joissa saatiin kuljetettua lapset, vanhukset sekä kaikki arapahojen irtain omaisuus.

Wikipedia: Arapahot

Englanninkieliset vastineet

  • movable
  • chattel

Esiintymistiheys

5 718 esiintymää, 2.2 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
12.7
Aikakauslehdet
7.7
Wikipedia
2.2
Reddit
0.3
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 33

Nominatiiviirtain
Genetiiviirtaimen
Partitiiviirtainta
Essiiviirtaimena
Translatiiviirtaimeksi
Inessiiviirtaimessa
Elatiiviirtaimesta
Illatiiviirtaimeen
Adessiiviirtaimella
Ablatiiviirtaimelta
Allatiiviirtaimelle
Abessiiviirtaimetta

Riimit

-irtɑin

Kaikki riimit