isänvalta
substantiivi/ˈisænˌʋɑltɑ/i-sän-val-ta (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- yhteiskunnallinen tai perheellinen järjestelmä, jossa valta on isillä tai miehillä
Esimerkkilauseet
Traianus antoi määräyksen, että se, joka jätti lapsensa heitteille tai kohteli häntä pahoin, menetti isänvaltansa lapseen nähden.Mitä tulee isänvaltaan luonnonkansojen keskuudessa, on vielä mainittava, että sitä kestää yleensä ainoastaan sen aikaa, jolloin poika on alaikäinen ja tytär naimaton.Sosiaaliantropologit eivät ole yhdistäneet kunniaväkivaltaa erityisesti isänvaltaan.Taivutustiedot
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑltɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Isänvalta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/isänvalta