jälkitavu
substantiivi/ˈjælkiˌtɑʋu/jäl-ki-ta-vu (4 tavua) · 9 kirjainta
Merkitys
- (Kielitiede)sanan tai morfeemin ensimmäisen tavun jälkeiset tavut
Esimerkkilauseet
Suomen yleiskielestä poikkeavia ja useimmille itämurteillekin outoja äännepiirteitä taas ovat esimerkiksi h:n säilyminen sanojen jälkitavuissa (terveh ' terve ', perttih ' pirttiin ', kindahat ' kintaat ') sekä jälkitavujen pitkien vokaalien diftongiutuminen (voattiet ' vaatteet ', maguan ' makaan ').Muista savolaismurteista erottavia piirteitä ovat jälkitavujen a - ja ä -loppuisien vokaaliyhtymien edustumat sekä monikkotyyppi akkoella, lampiilla ja kantoesta.Uusia innovaatioita muinaiskarjalassa olivat muun muassa vokaalien välisten * d:n ja * g:n katoaminen, monikkovartalo * - l Oi -, jälkitavujen * e:n labiaalistuminen labiaalisten konsonanttien edellä, ä:llinen mennä -sana muodossa männä ja labiaalivokaaliset me, te ja he.Liittyvät sanat
Esiintymistiheys
9 esiintymää · 0.0 / milj.
Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑʋu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Jälkitavu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jälkitavu