ja­mo­a

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. liittää yhteen (nuotan verkot, kaksi köyttä päistään pujottamalla niiden säät toistensa ympäri)
  2. piimiä, hapata

Etymologia

1jamoa1 – liittää yhteen (nuotan verkot, kaksi köyttä päistään pujottamalla niiden säät toistensa ympäri)

Sanakirjassa
Käsitellään sanan jama yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, eteläsaame, ersämordva
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjamata, jammōja ’liittää verkkoja yhteen’, jame ’verkon liitos’
karjalajama ’liittymäkohta, raja’, jame, jamo ’kahden verkon liitoskohta’, jamuo ’liittää kaksi verkkoa toistensa jatkoksi, jamoa’
lyydid́amoda, d́amuo ’sama merkitys’
vatjajamo ’liitos, yhdistyskohta’, jamata ’yhdistää punomalla tai solmimalla, liittää yhteen, jamoa’
viromurt. jama, jäma ’liitoskohta, kahden aidan tai kahden verkon yhtymäkohta; lovi naudan sarvessa’, jamada, jämada ’liittää yhteen, kuroa yhteen’

Kaukaisemmissa sukukielissä

eteläsaameeteläsaame juömmie, resipr. juömm´edje, uumajansaame jüemèhka ’kaksonen’, luulajansaame juomitj ’sama merkitys’, pohjoissaame juomek, jūmik, jūmiš ’kaksonen’, inarinsaame jyemehȧǯ ’sama merkitys’, koltansaame ju´mmek ’kaksoset’, ju´mmĕkaž ’kaksonen’
–? ersämordva jamśa ’kaksinkertainen, kaksois-; piitämä l. kahden loimilangan virheellinen rinnakkaisuus kankaassa’, j. pešte ’kaksoispähkinä’, j. pej ’kaksoishammas’

? ← indoeurooppalainen, vertaa muinaisintia yamás ’kaksonen’, latvia jumis ’kaksoishedelmä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva jav: kijaks-jav ’lattianliitos, keskilattia’.

Koska alkumerk:stä ’kaksonen, kaksois-’ on vaikea johtaa itämerensuomi taholla esiintyvää alkeellisempaa merkitystä ’liitos’, sopii suomi jama itämerensuomi vastineineen paremmin tähän yhteyteen; mordva jav voi kuitenkin olla samaa alkuperää kuin javoms ’erottaa, jakaa’, katso jakaa suomi → nykyruotsi murt. jama ’sitoa yhteen’, *jämma ’ommella kiinni nuotan osat; lähentää, liittää’; ruotsinsaame jamatet, koltansaame jȧ´mmēd, kildininsaame ja´mmdeδ ’liittää verkkoja yhteen’, koltansaame jām ’verkkoliitos’; karjala → venäjä jámega ’aukko tai liitos rysän hapaassa; sauma (puoliturkissa), verkon liitos; nuora, jolla kaksi verkkoa jamotaan yhteen’, jamežit́, jamovat́ ’jamoa verkkoja’, Udoran komi jamni̮ ’liittää yhteen nuotan verkot’.

Samaa juurta olevia sanoja

2jamoa2 – piimiä, hapata

Sanakirjassa
Käsitellään sanan jamakka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, vatja, viro, liivi

Sanue on moniselitteinen. Jos alkumerkitys on ollut ’sakea, paksu’, niin itämerensuomi sanojen vastineita voinevat olla mordva jam ’keitto (E); puuro (M)’ ja nenetsi jewäei ’kalakeitto’, nganasani jamā ’verestä, lihasta, jauhoista ja vedestä valmistettu puuro’. Jos taas itämerensuomi sanueen alkumerkitys olisi ’hapan’ (ja siitä: ’piiminyt’ → ’sakea, paksu’), voisi sitä ehkä vastata eteläsaame juomuo, juama ’eräs leveälehtinen syötävä kasvi’, N juobmo (luulajansaame) ’suolaheinä (Rumex acetosa); hienoksi hakatusta suolaheinästä keitetty ruoka (N)’. Mutta mahdollista on sekin, että jamakka sanue johtuu sanasta jama ’liitos’; merkityksenkehitys ’liittyä yhteen, liitos’ → ’saota, sakea’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjamakka ’kokkeli’, jammōja ’piimiä, hapata (maito); muodostua jääsohjoa veteen; mennä pilveen’, jamoittā ’panna piimimään’, jamoittua ’piimiä’
vatja(vatjan Kukkosin murre) jamakka ’paksuksi hapannut maito’, jamottua ’hapata’
viromurt. (Vaivara) jamakka ’hapan maito’ (← inkeroinen)
liivijaʾmdə ’paksu, raskas, tiine’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jamoa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jamoa