joi­ku­ja

substantiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

joi-ku-ja (3 tavua) · 7 kirjainta

Johdettu sanasta: joikua

Merkitykset

  1. henkilö, joka harjoittaa joikaamista
  2. monikon partitiivi sanasta joiku

Esimerkkilauseet

Siitä tiedän, ah, tiedän tuon: unissa kulkien unia luon, itseni joikuja joikaan, itselleni vain iloa suon.
— Eino Leino, Kootut teokset III
Lapset olivat jokirannassa »jumalansilmiä» noukkimassa — Arjakin tuoma nimitys oli jo otettu käytäntöön — miehet istuivat päivänpaisteessa tarinoiden, ja naiset laulelivat omituisia joikujaan, joissa ei ollut mitään sanoja.
— Kaarlo Hänninen, Arjak heimonsa viimeinen
Se sisälsi hyvin lyhyitä sekatahtilajisia, lähes hokemilta vaikuttavia henkilöaiheisia tai leikkeihin liittyviä joikuja, jotka selvästi poikkesivat leu ʹddin yleisestä tyylistä.
— Wikipedia: Leuʹdd

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Joikuja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/joikuja