jukka
erisnimi, substantiivi/ˈjukːɑ/juk-ka (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 2 035. yleisin sana
Merkitykset
- jukkapalmu
- mikä tahansa jukkien (Yucca) sukuun kuuluva agaavekasvien heimon laji tai sellaisen yksilö
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Emäntä joi Jukin lasista hänen onnekseen.Lassi on kauhea, kun hän kampittaa, iske, ei auta, Jukka, Heikki päälle käy, suutarin nauta, et missään näy?Siellä kasvatetaan myös sokeriruokoa, banaania, jukkaa, kaakaota ja bambua sekä lypsykarjaa.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan jukka lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
Suomenkielisen musikaalin sanoista vastasivat Jukka Virtanen ja Kristiina Drews.Suomentaja Jukka Mallinen tarjosi siitä katkelmaa Parnasso-lehden julkaistavaksi.Ankarana kriitikkona tunnettu Jukka Kajava ylisti näyttelijöiden suorituksia kautta linjan.Jukka Tarkan mukaan haluttiin ymmärtää Neuvostoliiton "legitiimejä turvallisuusintressejä".Etymologia
1jukka1 – vastustelu, tenä
- Vanhin tieto
- Daniel Juslenius, 1745
- Levinneisyys
- savolaismurteet Keski-Pohjanmaa Utajärvi
- Vastineita
- karjala
Lainalähde: todennäköisesti ← germaaninen, vertaa gootti jiuka f. ’kiista, riita, tora’, waurdajiuka ’sanasota’, jiukan ’taistella, otella’, ? keskiyläsaksa jouchen ’ajaa, ahdistaa, pakottaa’.
Vertaa jaukka.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | jukkie ’inttää, väittää vastaan; jankata, jankuttaa’ |
|---|---|
| – | ? viro murt. jukata ’lujasti sysätä, lykätä’, jukkida (Wied) ’ajaa, työntää’ |
Samaa juurta olevia sanoja
2jukka2 – jalaksien etupäitä yhdistävä poikkipuu eli jukolauta; silmukka (esim. reen etuosassa); kelkan tai ahkion vetoköysi; parirekien yhdysköysi; veneen kokka
- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan juko yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Lainalähde: ← germaaninen (kantaskandinaavi) *juka-: muinaisnorja oki, nykynorja oke ’poikkipuu’, nykyruotsi murt. oke ’sama merkitys, reen kaplaita yhdistävä poikkipiena’ (johd. s:sta muinaisnorja, nykynorja, nykyruotsi ok, gootti juk ’ies’ jne.).
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | jukko ’kelkan tai ahkion vetonuora’ (? ← suomi; suomi jukko myös → saame jukˈko ’nappula vuottoraipan päässä; vetolenkki ahkion keulassa’) |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
3jukka3 – huonekasveina suosittuja lyhytvartisia kasveja, joiden kapeat miekkamaiset lehdet sijaitsevat ruusukkeina haarojen kärjissä, palmulilja
- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä espanjan yuca ’jukka’ ehkä ← taino.
Taino on arawakilaisiin kieliin kuuluva kuollut kieli.
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Hierarkia
Englanninkieliset vastineet
- Spanish daggeryläkäsite
- yucca
Esiintymistiheys
127 565 esiintymää · 48.6 / milj.
Sana esiintyy noin 21 kertaa useammin sanoma- ja aikakauslehdissä kuin keskustelupalstoilla, mikä voi viitata muodollisempaan tyyliin.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 10 (koira)
Yleisimmät: jukka 93 % · jukan 4 % · jukkaa 1 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ukːɑ
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Jukka. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jukka