Asiasanasto.fi

julistamaton

adjektiivi, verbi

/ˈjulistɑmɑton/

Johdettu sanasta: julistaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. 1.sellainen, jota ei ole ilmoitettu tai avoimesti tunnustettu

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Vastauksena siihen oli julistamaton sota.

Urho Karhumäki, Miesten matkassa

Jollet, niin auta sitten minua, kummi», — ollessaan vielä pannaan julistamaton, oli Ezzelino nostanut kasteesta Vicedominin kolmannen pojan, joka sittemmin taistelukentällä uhrasi henkensä hänen puolestaan — »auta minua tekemään munkki taas maallikoksi ja saamaan hänet naimisiin, käske hänen niin tehdä, sinä kaikkivaltias, anna minulle siten korvaus pojastani, jonka surmasit.

Conrad Ferdinand Meyer, Munkin häät

Toisella puolella Ukrainan joukkojen välillä alkoi julistamaton sota, ja toisella puolella separatistit liittyivät Venäjän joukkoihin, vaikka Venäjä yritti piilottaa osallisuutensa.

Wikipedia: Venäjän–Ukrainan sota

Englanninkieliset vastineet

  • undeclared

Taivutustiedot

Nominatiivijulistamaton
Genetiivijulistamattoman
Partitiivijulistamatonta
Essiivijulistamattomana
Translatiivijulistamattomaksi
Inessiivijulistamattomassa
Elatiivijulistamattomasta
Illatiivijulistamattomaan
Adessiivijulistamattomalla
Ablatiivijulistamattomalta
Allatiivijulistamattomalle
Abessiivijulistamattomatta

Riimit

-ɑmɑton

Kaikki riimit