- Sanakirjassa
- Murteellinen muoto, käsitellään sanan juolukka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Jos marjannimen alkuperäisin asu on *jōlukka, se voi olla samaa deskr. sanuetta kuin juolea ’pitkänomainen’, katso juola (nimi viittaisi joko kasvin pitkiin varsiin tai marjan soikeaan muotoon); juopikka, juovukka jne. voisivat tällöin olla kansanetym. verbeihin juopua, juovuttaa liittyneitä variantteja. Kun marjan nimitys eräissä muissakin kielissä perustuu (erheelliseen) käsitykseen sen juovuttavasta vaikutuksesta (nykysaksa Rauschbeere, venäjä pjánica, durníka), on mahdollista, että itämerensuomi tahollakin olisi lähdettävä asusta *jōβukka, jolloin suomi juolukka voisi selittyä kontam:ksi juovukka + puolukka. — Kaikkien itämerensuomi varianttien yhteistä osaa *jō- on myös verrattu saame sanaan jogŋâ ’puolukka’. Jos rinnastus on oikea, toisen tavun konsonantin varioivuus (p ~ v, l, m, n) voi osittain palautua jo myöhäiskantasuomi:een.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | jōmukka |
|---|---|
| karjala | juomukka(ine), juominka(ine), juomunkaine, juomo(i) |
| lyydi | d́uom(u)oi |
| vepsä | jońikaińe |
| vatja | jōmukas, jōmuke̮z |
| viro | joovikas, eteläviro joovi(h)k, johvik, joobik |
| liivi | jūoimki, jūoipki, jūoipkəz ’sama merkitys’ |
(saame juoǥok, juovuk, juovot ’sama merkitys’ ← suomi).