juo­las

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitykset

  1. juoppo
  2. juolavehnä, Elytrigia repens
  3. juolukka

Etymologia

1juolas1 – juoppo

Sanakirjassa
Käsitellään sanan juoda yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä

jne. (katso erikseen juopua, juovuttaa, juominki2)

Vastineet sukukielissä (14 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjōvva (prs. jōn) ’juoda’, jōma, jōmīn ’juoma’, jōmari ’juoppo, juomari’, jōttā ’juottaa’
karjalajuuva, juvva (prs. juon) ’juoda, juopotella’, juoma ’juoma’, juomari, (uud.) juoppo ’juoppo’, juottoa ’juottaa; janottaa’
lyydid́uoda ’juoda’, d́uomine̮ ’juoma’, d́uottada ’juottaa’
vepsäjoda ’juoda’, jom, jomńe ’juoma’, jomaŕ ’juomari’, jotta ’juottaa’
vatjajuvva (prs. jōn, jūn) ’juoda’, jōmin ’juoma’, jūmari ’juomari’, jūttā ’juottaa’
virojuua (prs. joon) ’juoda’, jook ’juoma’, joom ’juoma, juominen, juominki’, joota ’juottaa’, joot ’juotto’, mon. joodud ’juomingit; ristiäiset’
liivijūodə ’juoda’, jūoimi ’kalja’, jūoji ’juoja, juomari’, jūotə ’juottaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamejukkât ’juoda; polttaa (tupakkaa)’
länsimarilänsimari jüäm, itämari d́üam ’juoda’
udmurttijui̮ni̮
komijuni̮
etelämansietelämansi äj-, itämansi länsimansi ǟj-, pohjoismansi aj-
itähantiitähanti etelähanti jäńt́-, pohjoishanti jeś-, jeńś- ’sama merkitys’
unkarii-: iszik (inf. inni) ’juoda’, ivó ’juomari; juoma-’.

2juolas2 – juolavehnä, Elytrigia repens

Sanakirjassa
Murteellinen muoto, käsitellään sanan juola yhteydessä
Vastineita
karjala

Todennäköisesti pitkien, suikertavien juurien perusteella syntynyt nimitys, samaa lähtöä kuin (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, Häme) juolea, juolava, juoleva ’pitkä(hkö), hoikka, solakka; kaunis, soma; loiva’, juolake ’suilake’, vertaa myös juolukka.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalajuoliene ’juolavehnä, kastikka (Calamagrostis)’, juolis(heinä), juolies(heinä) ’sama merkitys’, juoleikko ’paikka, missä kasvaa kastikkaa tai juolavehnää’.

Samaa juurta olevia sanoja

3juolas3 – juolukka

Sanakirjassa
Murteellinen muoto, käsitellään sanan juolukka yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi

Jos marjannimen alkuperäisin asu on *jōlukka, se voi olla samaa deskr. sanuetta kuin juolea ’pitkänomainen’, katso juola (nimi viittaisi joko kasvin pitkiin varsiin tai marjan soikeaan muotoon); juopikka, juovukka jne. voisivat tällöin olla kansanetym. verbeihin juopua, juovuttaa liittyneitä variantteja. Kun marjan nimitys eräissä muissakin kielissä perustuu (erheelliseen) käsitykseen sen juovuttavasta vaikutuksesta (nykysaksa Rauschbeere, venäjä pjánica, durníka), on mahdollista, että itämerensuomi tahollakin olisi lähdettävä asusta *jōβukka, jolloin suomi juolukka voisi selittyä kontam:ksi juovukka + puolukka. — Kaikkien itämerensuomi varianttien yhteistä osaa *jō- on myös verrattu saame sanaan jogŋâ ’puolukka’. Jos rinnastus on oikea, toisen tavun konsonantin varioivuus (p ~ v, l, m, n) voi osittain palautua jo myöhäiskantasuomi:een.

Vastineet sukukielissä (7 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenjōmukka
karjalajuomukka(ine), juominka(ine), juomunkaine, juomo(i)
lyydid́uom(u)oi
vepsäjońikaińe
vatjajōmukas, jōmuke̮z
virojoovikas, eteläviro joovi(h)k, johvik, joobik
liivijūoimki, jūoipki, jūoipkəz ’sama merkitys’

(saame juoǥok, juovuk, juovot ’sama merkitys’ ← suomi).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Juolas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juolas