juolas
Merkitykset
- juoppo
- juolavehnä, Elytrigia repens
- juolukka
Etymologia
1juolas1 – juoppo
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan juoda yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 8 muuta kieltä
jne. (katso erikseen juopua, juovuttaa, juominki2)
Vastineet sukukielissä (14 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | jōvva (prs. jōn) ’juoda’, jōma, jōmīn ’juoma’, jōmari ’juoppo, juomari’, jōttā ’juottaa’ |
|---|---|
| karjala | juuva, juvva (prs. juon) ’juoda, juopotella’, juoma ’juoma’, juomari, (uud.) juoppo ’juoppo’, juottoa ’juottaa; janottaa’ |
| lyydi | d́uoda ’juoda’, d́uomine̮ ’juoma’, d́uottada ’juottaa’ |
| vepsä | joda ’juoda’, jom, jomńe ’juoma’, jomaŕ ’juomari’, jotta ’juottaa’ |
| vatja | juvva (prs. jōn, jūn) ’juoda’, jōmin ’juoma’, jūmari ’juomari’, jūttā ’juottaa’ |
| viro | juua (prs. joon) ’juoda’, jook ’juoma’, joom ’juoma, juominen, juominki’, joota ’juottaa’, joot ’juotto’, mon. joodud ’juomingit; ristiäiset’ |
| liivi | jūodə ’juoda’, jūoimi ’kalja’, jūoji ’juoja, juomari’, jūotə ’juottaa’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | jukkât ’juoda; polttaa (tupakkaa)’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari jüäm, itämari d́üam ’juoda’ |
| udmurtti | jui̮ni̮ |
| komi | juni̮ |
| etelämansi | etelämansi äj-, itämansi länsimansi ǟj-, pohjoismansi aj- |
| itähanti | itähanti etelähanti jäńt́-, pohjoishanti jeś-, jeńś- ’sama merkitys’ |
| unkari | i-: iszik (inf. inni) ’juoda’, ivó ’juomari; juoma-’. |
Samaa juurta olevia sanoja
2juolas2 – juolavehnä, Elytrigia repens
- Sanakirjassa
- Murteellinen muoto, käsitellään sanan juola yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Todennäköisesti pitkien, suikertavien juurien perusteella syntynyt nimitys, samaa lähtöä kuin (Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi, Häme) juolea, juolava, juoleva ’pitkä(hkö), hoikka, solakka; kaunis, soma; loiva’, juolake ’suilake’, vertaa myös juolukka.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | juoliene ’juolavehnä, kastikka (Calamagrostis)’, juolis(heinä), juolies(heinä) ’sama merkitys’, juoleikko ’paikka, missä kasvaa kastikkaa tai juolavehnää’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
- juola1786
- juolaheinä
- juole(heinä)
- juolo(heinä)
- juolanen
- juoliainen
- juoliaisheinä
- juoleikko
3juolas3 – juolukka
- Sanakirjassa
- Murteellinen muoto, käsitellään sanan juolukka yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Jos marjannimen alkuperäisin asu on *jōlukka, se voi olla samaa deskr. sanuetta kuin juolea ’pitkänomainen’, katso juola (nimi viittaisi joko kasvin pitkiin varsiin tai marjan soikeaan muotoon); juopikka, juovukka jne. voisivat tällöin olla kansanetym. verbeihin juopua, juovuttaa liittyneitä variantteja. Kun marjan nimitys eräissä muissakin kielissä perustuu (erheelliseen) käsitykseen sen juovuttavasta vaikutuksesta (nykysaksa Rauschbeere, venäjä pjánica, durníka), on mahdollista, että itämerensuomi tahollakin olisi lähdettävä asusta *jōβukka, jolloin suomi juolukka voisi selittyä kontam:ksi juovukka + puolukka. — Kaikkien itämerensuomi varianttien yhteistä osaa *jō- on myös verrattu saame sanaan jogŋâ ’puolukka’. Jos rinnastus on oikea, toisen tavun konsonantin varioivuus (p ~ v, l, m, n) voi osittain palautua jo myöhäiskantasuomi:een.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | jōmukka |
|---|---|
| karjala | juomukka(ine), juominka(ine), juomunkaine, juomo(i) |
| lyydi | d́uom(u)oi |
| vepsä | jońikaińe |
| vatja | jōmukas, jōmuke̮z |
| viro | joovikas, eteläviro joovi(h)k, johvik, joobik |
| liivi | jūoimki, jūoipki, jūoipkəz ’sama merkitys’ |
(saame juoǥok, juovuk, juovot ’sama merkitys’ ← suomi).
Lähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Juolas. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juolas