juo­nit­te­le­va

adjektiivi
Jaa
Viittaa artikkeliin

juo-nit-te-le-va (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: juonitella

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. laskelmoiva tai itsekäs henkilö, joka punoo salaisia juonia oman etunsa edistämiseksi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tämä, säpsähtäen ankarasti, huomattuansa sen, koukisti selkänsä ja alkoi uudestansa puuhata tuon juonittelevan puujalan kanssa, vuorotellen huokaillen ja kiroillen.
— August Blanche, Lemmen näyttelijätär
Silloin tällöin hän hymyili tyytyväisesti, kuin onnellinen perheenisä, kertoessaan rakkaan esikoisensa oikullisesta sisusta ja juonittelevista kepposista.
— Valter Juva, Maahengen salaisuus
Darnley osoittautui pian luonteeltaan epävakaaksi, juonittelevaksi ja julmaksi, minkä lisäksi hän herätti kohua ryyppäämisellään ja elostelullaan.
— Wikipedia: Maria Stuart

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan juonitteleva lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Seurassa oli sitäpaitsi miehiä, jotka olivat levottomia ja juonittelevia luonteeltaan sekä koettivat päästä niin vähällä työllä kuin suinkin.
— Gunnar Suolahti, Henrik Gabriel Porthan historiantutkijana

Liittyvät sanat

Englanninkieliset vastineet

  • scheming
  • conniving

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Juonitteleva. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juonitteleva