Asiasanasto.fi

jutta

erisnimi, substantiivi

/ˈjutːɑ/

Merkitys

  1. 1.(vanhentunut)(raamatullinen)hihna, jolla ies sidottiin vetohärän sarviinEttä puut kedolla hedelmänsä kantavat ja maa antaa kasvunsa, ja he asuvat surutoinna maassa; ja heidän pitää tietämän, että minä olen Herra, koska minä heidän ikeensä jutan katkaisen, ja heitä olen pelastanut niiden käsistä, joita heidän pitää palveleman. (Hes. 34:27, Biblia 1776)

Esimerkkilauseet

Kävi nimittäin niin, että kun vene oli irroitettu lautasta ja vävy asettunut perää pitämään ja Jutta poikineen kyykistynyt koneen ääreen pannakseen sen käymään, ei se totellut ryypyistä eikä veivittämisestä huolimatta.

Emil Elenius, Penna Merikarhu ynnä muita saarelaisnovelleja

Sitten eräänä aamuna johtui rouvan mieleen ehdoittaa Margrethelle pientä matkaa sisarensa, täti Jutan luo, olemaan läsnä hänen nuorimman tyttärensä ensi ripilläkäynnillä.

Jonas Lie, Ulfvungit

Jutta kertoi asuvansa miesystävänsä kanssa, mutta ei tullut kertoneeksi tämän nimeä tai omaakaan.

Wikipedia: Mira Angervuo

Esiintymistiheys

49 404 esiintymää, 18.8 / milj.

Suomi24
22.0
Sanomalehdet
6.8
Aikakauslehdet
15.7
Wikipedia
4.0
Reddit
3.8
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Nominatiivijutta
Genetiivijutan
Partitiivijuttaa
Essiivijuttana
Translatiivijutaksi
Inessiivijutassa
Elatiivijutasta
Illatiivijuttaan
Adessiivijutalla
Ablatiivijutalta
Allatiivijutalle
Abessiivijutatta

Riimit

-utːɑ

Kaikki riimit