- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- paikoin länsimurteet
- Vastineita
- viro, liivi
Lähtökohta: Sanan oletettu slaavilainen alkuperä (vertaa muinaiskirkkoslaavi igo, venäjä bulgaria ígo jne.) on kiistanalainen. Jos slaavilainen taivutusvartalo (*jĭgo:) jĭžes- (? → *iγes) ei ole myöhäistä etelä-slaavilainen analogiaa
kuten myös on esitetty —, tuntuu mahdolliselta, että frikatiivi ž olisi myöhäiskantasuomi:ssa korvattu akustiselta vaikutukseltaan läheisellä frikatiivilla γ, kun ž:tä ei kielessä ollut. Erillinen laina slaavilainen taholta on unkari iga ’ies’.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| viro | ike (g. ikke), (murt.) ige, igi, ees (g. ike) ’ies; (kellon, rattaan) akseli’, ikendada, eestada ’iestää’ |
|---|---|
| liivi | iʾgž, iʾggəz ’ies; akseli’. |