jut­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈjutːeleminen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

jut-te-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta

Johdettu sanasta: jutella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä jutella

Esimerkkilauseet

Pian tuli tanssi yhä yleisemmäksi ja sen sulous, vilkas jutteleminen, soitannon säveleet ja korkeissa kristallilaseissa kimalteleva viini vaikutti elähyttäen tuohon loistavaan hovipiiriin, jonka koko tarkoitus oli huvitteleiminen ja joka tarmonsa takaa koetti toteuttaa tätä tarkoitustansa.
— Sylvia, Magdalena Rudenschöld
Jutteleminen on eri asia, se ei kuulu sisäkön tehtäviin.
— Hella Wuolijoki, Juurakon Hulda
Isäntä oli nurpealla mielellä, ettei häntä jutteleminen huvittanut.
— Matti Rinta, Kertomuksia Etelä-Pohjanmaalta

Etymologia

jutella + johdin -minen

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: jutteleminen 50 % · juttelemista 21 % · juttelemisesta 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Jutteleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jutteleminen