jutteleminen
substantiivi/ˈjutːeleminen/jut-te-le-mi-nen (5 tavua) · 12 kirjainta
Johdettu sanasta: jutella
Merkitys
- teonnimi verbistä jutella
Esimerkkilauseet
Pian tuli tanssi yhä yleisemmäksi ja sen sulous, vilkas jutteleminen, soitannon säveleet ja korkeissa kristallilaseissa kimalteleva viini vaikutti elähyttäen tuohon loistavaan hovipiiriin, jonka koko tarkoitus oli huvitteleiminen ja joka tarmonsa takaa koetti toteuttaa tätä tarkoitustansa.Jutteleminen on eri asia, se ei kuulu sisäkön tehtäviin.Isäntä oli nurpealla mielellä, ettei häntä jutteleminen huvittanut.Etymologia
jutella + johdin -minen
Taivutustiedot
Taivutusluokka 38 (nainen)
Yleisimmät: jutteleminen 50 % · juttelemista 21 % · juttelemisesta 13 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-eminen
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Jutteleminen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/jutteleminen