jut­te­le­mi­nen

substantiivi/ˈjutːeleminen/
Jaa

Johdettu sanasta: jutella

Merkitys

  1. teonnimi verbistä jutella

Etymologia

jutella + johdin -minen

Esimerkkilauseet

Munkkikaan ei puolestaan yrittänyt saada aikaan keskustelua, koska päivällisuni oli hänestä paljon mieluisampaa kuin päällikön kanssa jutteleminen.
— Gustave Aimard, Jaguari
Näiden sanojen lausumalla kääntyi jutteleminen sellaiseen suuntaan, joka ei ollut kenenkään läsnäolijan mieluinen ja kentiesi kaikkein vähin Lovisa Ulrikan, sillä eripuraisuus hänen ja Kustaa-kuninkaan välillä kaiveli hänen mieltänsä kuningattarena ja suretti häntä äitinä; ja tämä asia joka oli hänen sydämellänsä, tuli helposti hänen huulillensa niiden heimolaisten seurassa, joiden suhteen hän oli sellaisella kannalla, että rohkeni avosydämisesti lausua ajatuksiansa.
— Sylvia, Magdalena Rudenschöld

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijutteleminen
Genetiivijuttelemisen
Partitiivijuttelemista
Essiivijuttelemisena
Translatiivijuttelemiseksi
Inessiivijuttelemisessa
Elatiivijuttelemisesta
Illatiivijuttelemiseen
Adessiivijuttelemisella
Ablatiivijuttelemiselta
Allatiivijuttelemiselle
Abessiivijuttelemisetta

Riimit

-eminen

Kaikki riimit

Lähteet