jut­te­li­ja

substantiivi/ˈjutːelijɑ/
Jaa

Johdettu sanasta: jutella

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. henkilö, joka juttelee tai on puhelias

Esimerkkilauseet

Nyt häntä ei olisi tuntenut äskeiseksi leppoisaksi juttelijaksi.
— Arvi Järventaus, Rummut
Ei ole juuri kiitollista yrittää kertomuksessa esittää niitä tilapäisiä mielipiteen sirpaleita, joita yhdestä ja toisesta seikasta tulee siepanneeksi juttelijain huulilta.
— Jalmari Kara, Jääkärien jäljiltä

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12

SijamuotoYksikkö
Nominatiivijuttelija
Genetiivijuttelijan
Partitiivijuttelijaa
Essiivijuttelijana
Translatiivijuttelijaksi
Inessiivijuttelijassa
Elatiivijuttelijasta
Illatiivijuttelijaan
Adessiivijuttelijalla
Ablatiivijuttelijalta
Allatiivijuttelijalle
Abessiivijuttelijatta

Riimit

-ijɑ

Kaikki riimit

Lähteet