kaa­la­tos

Jaa
Viittaa artikkeliin

Merkitys

  1. kahluupaikka

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kahlata yhteydessä
Vastineita
karjala, lyydi, viro, saame, ersämordva, länsimari ja 5 muuta kieltä

Alkuperä hämärä. Jos sana palautuu asuun *kälä-, sen vastineiksi sopivat

Vastineet sukukielissä (11 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakoaloa ’kahlata, tarpoa; paistaa pilvien lomitse; tihkua läpi’, koalama, koalates, ‑tus ’kahluupaikka’
lyydikualada ’kahlata, tallata’
virokahlata ’kahlata’ (← suomi)

vertaa myös liivi kɔ̄ʾĺə ’koetella, tunnustella, maistaa’ (suomi → nykyruotsi murt. Suomi kol(a) ’kahlata’).

Vertailukohtia

saamegallet ’kahlata; (N myös) pilkistää (aurinko pilvien lomasta: rajuilman enne)’, pohjoissaame gālâ, ‑llâg-, eteläsaame gaaluo ’kahlaamo’
ersämordvaersämordva keĺems, mokšamordva käĺəms ’kahlata’
länsimarilänsimari keläm, itämari kelam
udmurttikoli̮ni̮, kolni̮
komikelni̮ ’sama merkitys’
etelämansietelämansi kǟl-, itämansi länsimansi kɔ̈̄l-, pohjoismansi k˳āl- ’nousta ylös, mennä maihin’
itähantiitähanti kül-, etelähanti kit-, pohjoishanti kil- ’sama merkitys’
unkarikel- ’nousta ylös’.

itämerensuomi sanan takavokaalisuuden on arveltu perustuvan vanhaan lainautumiseen saame:sta. Lähinnä volgalainen, permiläinen ja ugrilainen sanoille on esitetty epävarmoja vastineita samojedi ja turkin kieli kielistä sekä jukagiiri:sta.

Samaa juurta olevia sanoja

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaalatos. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaalatos