ka­jan­ne

erisnimi/ˈkɑjɑnːeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ka-jan-ne (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

  1. sarastus; selkeä paikka muuten pilvisellä taivaalla

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kajastaa yhteydessä
Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1702
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro, pohjoissaame, ersämordva ja 9 muuta kieltä

Luultavasti alun perin äänen heijastumista, kaikumista merkitseviin (s.v. kajata) sanoihin liittyvää ainesta. Siihen saattavat kuulua myös

Vastineet sukukielissä (15 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakajakka, kajie ’valoisa, kirkas, selkeä (sää, taivas)’, kajo(s) ’sama merkitys; (päivän)koite’, kajostoa, kajostuo ’kajastaa, seljetä’
lyydikajak, kajoz ’kirkas, kuulakka (sää)’, kajostazeta, kajostuda ’kajastaa, kirkastua(sää)’
vepsäkajag, kajanskī (‑skī ← venäjä), kajoz ’sees, kuulas’, kajed ’kolea’, kajagzuda, kajostada, ‑uda ’seljetä, kirkastua (sää)’
virokajastada ’heijastaa’, kajastuda ’heijastua’, kajastus ’heijastus’.

Vertailukohtia

pohjoissaamepohjoissaame guojetit ’kirkastua, seljetä (sää)’, luulajansaame kuojijtit ’nousta (kuu)’, kuojētit ’juolahtaa mieleen’
ersämordvaersämordva (Wied) kajems ’tulla näkyviin (oras)’
länsimarilänsimari kajam, itämari kojam ’näkyä, ilmaantua’
–? komi kajni̮ ’nousta (muun muassa aurinko), kohota, kiivetä’
nenetsiχājjēr ’aurinko; kirkas (sää)’
enetsikaija ’aurinko’
nganasanikou ’sama merkitys’
selkuppikuet́e ’kuumuus’, kuet́eĺ ’kuuma, kirkas’
kamassikuja ’aurinko’
koibaalikuja ’sama merkitys’
matorikaje, koje ’sama merkitys’
taigichaja ’sama merkitys; päivä’.

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑjɑnːe

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kajanne. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kajanne