kal­li­o­ran­ta

erisnimi, substantiivi/ˈkɑlːioˌrɑntɑ/
Jaa

Yhdyssana: kallio + ranta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ranta, joka koostuu kiinteästä kalliosta

Esimerkkilauseet

Pois synnyinmaastasi vei sinut lemmen vimma, vei meren taa, ohi kahden kalliorannan; nyt maall' asut vieraalla, oma puoliso petti, jätti: on vuotees kumppaliton, osa koidon kunniaton nyt maanpaon kurjuus.
— Euripides, Medeia
Se on kokonaan itseensä sulkeentunut maailma karuine kalliorantoineen, lukemattomine luotoineen, karineen, vihertävine vesineen ja pitkine kiviriuttoineen.
— Juho Reijonen, Kertoelmia ja kuvauksia
Järven rannat ovat osittain matalia ruohikkolahtia, mutta paljon löytyy jyrkkiä ja karuja kalliorantojakin.
— Wikipedia: Hirsijärvi

Esiintymistiheys

673 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivikallioranta
Genetiivikalliorannan
Partitiivikalliorantaa
Essiivikalliorantana
Translatiivikalliorannaksi
Inessiivikalliorannassa
Elatiivikalliorannasta
Illatiivikalliorantaan
Adessiivikalliorannalla
Ablatiivikalliorannalta
Allatiivikalliorannalle
Abessiivikalliorannatta

Riimit

-ɑntɑ

Kaikki riimit

Lähteet