kal­li­o­ran­ta

erisnimi, substantiivi/ˈkɑlːioˌrɑntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kal-li-o-ran-ta (4 tavua) · 11 kirjainta

Yhdyssana: kallio + ranta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. ranta, joka koostuu kiinteästä kalliosta

Esimerkkilauseet

Korkeita kalliorantoja, totisia havumetsiä, tyyniä salmia, joissa kalaparvet kirmailevat.
— Kaarlo Hänninen, Suomen samoilijat III
Sen lahden kaislikon katveesen se soutaa sorsien joukko, taas kalliorantaa kaarrellen repo hiipii, tai jänö-houkko.
— Eero Eerola, Maamieslauluja
Rannat ovat monen tyyppisiä ja niitä ovat muun muassa suo -, metsä -, pelto - ja kalliorantoja.
— Wikipedia: Valajärvi (järvi Urjalassa)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kallioranta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Mutta jyrkkien kalliorantojen laella muuttuu näky silmänräpäyksessä.
— John Ruskin, Luonto ja ihminen
Neljännestä vailla kymmenen hän kahdentoista vankan miehen seurassa tapasi Isidoren tiellä, joka nousi kalliorannalle.
— Maurice Leblanc, Ontto neula
Ja he matkasivat meren yli kaukaiseen länteen, ja nousivat karulle kalliorannalle, loitos muista ihmisistä.
— Thomas P. Krag, Gunvor Kjeld papin tytär

Esiintymistiheys

673 esiintymää · 0.3 / milj.

Suomi24
0.1
Sanomalehdet
2.2
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
0.6
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Yleisimmät: kallioranta 40 % · kalliorannan 18 % · kalliorantoja 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑntɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kallioranta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kallioranta