kalsu
adjektiivi/ˈkɑlsu/kal-su (2 tavua) · 5 kirjainta
Merkitys
(käännetty englannista)- tylsä tai terätön
Esimerkkilauseet
Luhdạč loiduin loipartallā, Snuöggā, snūrrā, haksatallā, Poššun čađa pōteit, Peiparīte tuöstutallā, 50.
Kētạin karffū, kerjutạlla; Palku, palku peura juölkit, Allu palku kalsu-juölkit!Tuonen poika, kalsu mies seisoo vuorella, katsoo pois yöhön ja yhteen kohtaan, ylitse rämeen ja rahkasoiden elämän arvoja aprikoiden niinkuin ei loppuun katsoa vois; elämän kaupungit kaukaa hohtaa.Retkikirves eli kenttäkirves eli kalsu on pieni ja kevyt lyhytvartinen yleiskirves, joka on tarkoitettu lähinnä nuotiopuiden pilkkomiseen.Etymologia
1kalsu1 – naisten lumisukka, säärys, sukanvarsi
- Alkuperä
- Lainasana (venäjä: kolóša)
- Levinneisyys
- kaakkoismurteet Laatokan Karjala ja Pohjois-Karjala Inkerinmaa Vermlanti
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, viro
- suomikalsu
- venäjäkolóša ’säärys, sukanvarsi, housunlahje, housut’
- keskilatinacalcia latina calceus ’kenkä, lyhytvartinen saapas’; itämerensuomalaista sanaa on pidetty myös germaanisena lainana, sillä keskilatina myös →→ keskiyläsaksa kalze ’sukka’
suomi → pohjoissaame galsŏk, mon. galsŏkâk (eteläsaame luulajansaame) ’(N) yli polven ulottuvat turkissäärykset, (Lu) nahkaiset päällyshousut, (E) turkishousut’; karjala → turjansaame kālcca ’nahkahousut’.
Vastineet sukukielissä (4 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kalšu, karšu ’sukanvarren tapainen naisten säärys’ |
|---|---|
| lyydi | (mon.) kaĺžud ’säkkikankaiset säärykset, joita naiset käyttävät (palamista ja kuumuutta vastaan) kaskea viertäessään’ |
| vepsä | (mon.) kaĺžud, kaužud ’sama merkitys, virsusukat’ |
| viro | kalts (g. ‑u) ’riepu, repale’, kal(t)sud, kal(t)sad ’pellavaiset säärykset, housut’ |
2kalsu2 – karkea lampaanvilla
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kalsea yhteydessä
- Vastineita
- karjala
Äänt. läheisiä (ainakin osittain ? ← suomi, karjala) deskr.-sävyisiä sanoja ovat pohjoissaame gālšâs (piitimensaame luulajansaame) ’kylmä (ilma)’, N goalšâs ’tyly, kylmä’, goalˈšo ’viileys, kylmyys’, inarinsaame koalššu ’pakkasviima’, koltansaame kŏă´lšĕ (kildininsaame turjansaame) ’kylmähkö kevätsää’, luulajansaame kuoltjē ’kylmä tuiskuinen pohjoistuuli’ ja pohjoissaame galčos ’kylmä (et. tuuli kesällä); jäykkä, kova, taipumaton’. Vertaa kalea.
Vastineet sukukielissä (1 kieli)
Lähisukukielissä
| karjala | kaĺtšakka, ‑o ’kova, karkea, hauras’, kaĺtšakoittuo, kaĺtšistuo ’kovettua, jäykistyä (esimerkiksi nahka)’. |
|---|
Samaa juurta olevia sanoja
3kalsu3 – tylsä
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan kalso yhteydessä
- Vastineita
- karjala, vepsä
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | kalsu ’tylsä kirves’ |
|---|---|
| vepsä | kalz, kauz (g. ‑un) ’tylsä (kirves, viikate, veitsi tms.)’. |
suomi → pohjoissaame murt. kal´sō ’huono, tylsä veitsi’ ja nykyruotsi murt. Suomi kalss ’hakata maata tai turvetta ojanpenkalta, kalsia’; itämerensuomi → venäjä murt. kavzák ’huono, tylsä veitsi’, kalzák ’huono astia’.
Esiintymistiheys
31 esiintymää · 0.0 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 1 (valo)
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Vertailumuodot: kalsu – kalsumpi – kalsuin
Riimit
-ɑlsu
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Kalsu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kalsu