kal­su

adjektiivi/ˈkɑlsu/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kal-su (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tylsä tai terätön

Esimerkkilauseet

Luhdạč loiduin loipartallā, Snuöggā, snūrrā, haksatallā, Poššun čađa pōteit, Peiparīte tuöstutallā, 50. Kētạin karffū, kerjutạlla; Palku, palku peura juölkit, Allu palku kalsu-juölkit!
— Otto Donner, Lappalaisia lauuja
Tuonen poika, kalsu mies seisoo vuorella, katsoo pois yöhön ja yhteen kohtaan, ylitse rämeen ja rahkasoiden elämän arvoja aprikoiden niinkuin ei loppuun katsoa vois; elämän kaupungit kaukaa hohtaa.
— Larin-Kyösti, Vuorivaeltaja
Retkikirves eli kenttäkirves eli kalsu on pieni ja kevyt lyhytvartinen yleiskirves, joka on tarkoitettu lähinnä nuotiopuiden pilkkomiseen.
— Wikipedia: Kirves

Etymologia

1kalsu1 – naisten lumisukka, säärys, sukanvarsi

Alkuperä
Lainasana (venäjä: kolóša)
Levinneisyys
kaakkoismurteet Laatokan Karjala ja Pohjois-Karjala Inkerinmaa Vermlanti
Vastineita
karjala, lyydi, vepsä, viro
  1. suomikalsu
  2. venäjäkolóša ’säärys, sukanvarsi, housunlahje, housut’
  3. keskilatinacalcia latina calceus ’kenkä, lyhytvartinen saapas’; itämerensuomalaista sanaa on pidetty myös germaanisena lainana, sillä keskilatina myös →→ keskiyläsaksa kalze ’sukka’

suomi → pohjoissaame galsŏk, mon. galsŏkâk (eteläsaame luulajansaame) ’(N) yli polven ulottuvat turkissäärykset, (Lu) nahkaiset päällyshousut, (E) turkishousut’; karjala → turjansaame kālcca ’nahkahousut’.

Vastineet sukukielissä (4 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakalšu, karšu ’sukanvarren tapainen naisten säärys’
lyydi(mon.) kaĺžud ’säkkikankaiset säärykset, joita naiset käyttävät (palamista ja kuumuutta vastaan) kaskea viertäessään’
vepsä(mon.) kaĺžud, kaužud ’sama merkitys, virsusukat’
virokalts (g. ‑u) ’riepu, repale’, kal(t)sud, kal(t)sad ’pellavaiset säärykset, housut’

2kalsu2 – karkea lampaanvilla

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kalsea yhteydessä
Vastineita
karjala

Äänt. läheisiä (ainakin osittain ? ← suomi, karjala) deskr.-sävyisiä sanoja ovat pohjoissaame gālšâs (piitimensaame luulajansaame) ’kylmä (ilma)’, N goalšâs ’tyly, kylmä’, goalˈšo ’viileys, kylmyys’, inarinsaame koalššu ’pakkasviima’, koltansaame kŏă´lšĕ (kildininsaame turjansaame) ’kylmähkö kevätsää’, luulajansaame kuoltjē ’kylmä tuiskuinen pohjoistuuli’ ja pohjoissaame galčos ’kylmä (et. tuuli kesällä); jäykkä, kova, taipumaton’. Vertaa kalea.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakaĺtšakka, ‑o ’kova, karkea, hauras’, kaĺtšakoittuo, kaĺtšistuo ’kovettua, jäykistyä (esimerkiksi nahka)’.

3kalsu3 – tylsä

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kalso yhteydessä
Vastineita
karjala, vepsä
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalakalsu ’tylsä kirves’
vepsäkalz, kauz (g. ‑un) ’tylsä (kirves, viikate, veitsi tms.)’.

suomi → pohjoissaame murt. kal´sō ’huono, tylsä veitsi’ ja nykyruotsi murt. Suomi kalss ’hakata maata tai turvetta ojanpenkalta, kalsia’; itämerensuomi → venäjä murt. kavzák ’huono, tylsä veitsi’, kalzák ’huono astia’.

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

31 esiintymää · 0.0 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 1 (valo)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: kalsu – kalsumpi – kalsuin

Riimit

-ɑlsu

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kalsu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kalsu