kan­sal­li­nen

adjektiivi/ˈkɑnsɑlːinen/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kan-sal-li-nen (4 tavua) · 11 kirjainta · Suomen kielen 2 111. yleisin sana

Johdettu sanasta: kansa

Merkitykset

  1. kansalle ominainen ja yhteinen, kansaan kohdistuva; kansalle tunnusmerkillinen; nationalismiin liittyvä1930-luvulla suomalainen kulttuurielämä oli jakautunut uudistusmielisten ja kansallista paatosta uhkuvien voimien välillä.
  2. (politiikka)(EU)kunkin valtion päätösvaltaan kuuluvaEU on sallimassa kansalliset päätökset geenimuunnelluista viljelykasveista.

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Hän käsitti kansallisen vahingon, ja hän saattoi, kun tarvittiin, sopivalla tavalla ilmituoda tämän käsityksensä, mutta nyt oli voittopäivä; nyt hän tahtoi häiritsemätöntä iloa nauttia.
— Zacharias Topelius, Tähtien turvatit II
Taaskin hänen mielehensä muistuu päivät rauhaisat, Jotka kotovainiolla ajan virtaan vaipuivat; Sisariin ja veljiin elpyy uudestansa rakkaus, Rinnan täyttää pyhä liekki, kansallinen innostus.
— Godenhjelm, Runous ja runouden muodot
Tarkoituksena oli, että kun maksoi vielä kansallisella valuutalla, niin vaihtorahat sai euroina, ja siten vanha raha vaihtuisi uuteen luonnollisella tavalla päivittäisessä maksuliikenteessä.
— Wikipedia: Euro

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kansallinen lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan kansa yhteydessä
Vanhin tieto
Carl Axel Gottlund, 1828
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi ja 3 muuta kieltä

Lähtökohta: tai ← varhaiskantagermaani *χansā, germaaninen *hansō, vertaa gootti hansa ’joukko, sotilasjoukko’, anglosaksi hōs ’seura, joukko’, muinaisyläsaksa hansa ’soturijoukko’, keskiyläsaksa hanse ’kauppaseura’.

molemmilla murt. merk. ’seuralainen’

Katso myös kanssa.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkansa ’kansa, väki’
karjalakansa ’joukko, väki, kansa, perhe; seura, toveri, kumppani’, kansakundu (loits., Suistamo, Arvid Genetzin aineistosta), kansoveh ’väki, joukko, kansa’
vepsäkanz ’perhe; pesye, poikue’
vatja(vatjan Kukkosin murre) kansa ’kansa’
virokaasa, eteläviro kaas (g. kaasa) ’puoliso, vaimo, toveri’, abikaasa ’aviopuoliso’, kaaslane, (Wied) kaasalane, ‑line ’seuralainen, toveri’
liivikɔ̄zgənd, kāznəgəd

(← *kansakunta) ’häät’ (liivi → latvia kāzas ’sama merkitys’; suomi → pohjoissaame murt. ganˈse ’kansa’, luulajansaame kansā ’köyhät’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameguosˈse ’vieras; (Kld T) rikas’ (jollei *‑ns- →→ saame ‑ʒʒ-, kildininsaame turjansaame ‑nc-, jolloin vastine olisi saame gaʒˈʒe (eteläsaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) muun muassa ’väki, talonväki, seura, kumppani; (Ko myös) joukko, kansa’; jälkimmäinen sana voi myös olla hyvin vanha laina kantasuomi:sta)
–? mari kuzə̑k, kutšə̑k ’myötäjäiset’
udmurttikuz ’pari’, kuzo ’parillinen’
komigoz, Ylä-Sysolan komi go̭z, Jazvan komi eli itäpermjakki guz ’pari’, gozja ’pari; mies ja vaimo’ (tähän toisinaan liitetty unkari házas ’naimisissa oleva’ on johd. unkari sanasta ház ’talo’)

Englanninkieliset vastineet

  • national

Esiintymistiheys

122 445 esiintymää · 46.7 / milj.

Suomi24
32.2
Sanomalehdet
187.8
Aikakauslehdet
164.3
Wikipedia
177.5
Reddit
60.3
Tekstitykset
18.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38 (nainen)

Yleisimmät: kansallinen 23 % · kansallisen 22 % · kansallista 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Vertailumuodot: kansallinen – kansallisempi – kansallisin

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kansallinen. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kansallinen