- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan kansa yhteydessä
- Vanhin tieto
- Samuel Forseen, 1738
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi ja 3 muuta kieltä
Lähtökohta: tai ← varhaiskantagermaani *χansā, germaaninen *hansō, vertaa gootti hansa ’joukko, sotilasjoukko’, anglosaksi hōs ’seura, joukko’, muinaisyläsaksa hansa ’soturijoukko’, keskiyläsaksa hanse ’kauppaseura’.
molemmilla murt. merk. ’seuralainen’
Katso myös kanssa.
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kansa ’kansa, väki’ |
|---|---|
| karjala | kansa ’joukko, väki, kansa, perhe; seura, toveri, kumppani’, kansakundu (loits., Suistamo, Arvid Genetzin aineistosta), kansoveh ’väki, joukko, kansa’ |
| vepsä | kanz ’perhe; pesye, poikue’ |
| vatja | (vatjan Kukkosin murre) kansa ’kansa’ |
| viro | kaasa, eteläviro kaas (g. kaasa) ’puoliso, vaimo, toveri’, abikaasa ’aviopuoliso’, kaaslane, (Wied) kaasalane, ‑line ’seuralainen, toveri’ |
| liivi | kɔ̄zgənd, kāznəgəd |
(← *kansakunta) ’häät’ (liivi → latvia kāzas ’sama merkitys’; suomi → pohjoissaame murt. ganˈse ’kansa’, luulajansaame kansā ’köyhät’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | guosˈse ’vieras; (Kld T) rikas’ (jollei *‑ns- →→ saame ‑ʒʒ-, kildininsaame turjansaame ‑nc-, jolloin vastine olisi saame gaʒˈʒe (eteläsaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) muun muassa ’väki, talonväki, seura, kumppani; (Ko myös) joukko, kansa’; jälkimmäinen sana voi myös olla hyvin vanha laina kantasuomi:sta) |
|---|---|
| – | ? mari kuzə̑k, kutšə̑k ’myötäjäiset’ |
| udmurtti | kuz ’pari’, kuzo ’parillinen’ |
| komi | goz, Ylä-Sysolan komi go̭z, Jazvan komi eli itäpermjakki guz ’pari’, gozja ’pari; mies ja vaimo’ (tähän toisinaan liitetty unkari házas ’naimisissa oleva’ on johd. unkari sanasta ház ’talo’) |
Samaa juurta olevia sanoja
Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.
Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.
Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | heimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta |
|---|---|
| karjala | heimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’ |
| lyydi | heimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’ |
| vepsä | hīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’ |
| vatja | (Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro) |
| viro | kond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi) |
|---|---|
| – | ? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’ |
| etelämansi | etelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’ |
| – | ? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’ |
| unkari | had ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’. |
Samaa juurta olevia sanoja
Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.