kan­sa­kun­ta

substantiivi/ˈkɑnsɑˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kan-sa-kun-ta (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 3 339. yleisin sana

Yhdyssana: kansa + kunta

Merkitys

  1. yhteisen historian jakavat ihmiset; etnisesti yhtenäinen kansa, joka on saavuttanut valtiollisen itsenäisyyden

Synonyymit

Esimerkkilauseet

"Miten menettelette", kysyin, "jos ei kahden kansakunnan välinen tili päättyisikään tasan?
— Edward Bellamy, Vuonna 2000 katsaus vuoteen 1887
Nään koko sukuni suurta unta, nään kunniassa ma kuninkaan, mut vapaa, vahva on kansakunta, on suuret sankarit maineen maan.
— Larin-Kyösti, Lauluja rakkaudesta
Vaikkakin historia on täynnä konflikteja, jotkin kansat, alueet ja kansakunnat ovat saaneet nauttia rauhanajasta, joka on kestänyt sukupolvia.
— Wikipedia: Rauha

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kansakunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Venäjän kieli on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kuudesta virallisesta kielestä.
— Wikipedia: Venäjä
Neuvostoliitto oli Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.
— Wikipedia: Neuvostoliitto
Myös Israel on nimennyt Wallenbergin yhdeksi vanhurskaaksi kansakuntien joukossa.
— Wikipedia: Raoul Wallenberg
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristön esimies.
— Wikipedia: Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri

Etymologia

Sanakirjassa
Yhdyssana, käsitellään sanan kansa yhteydessä
Vanhin tieto
Samuel Forseen, 1738
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro, liivi ja 3 muuta kieltä

Lähtökohta: tai ← varhaiskantagermaani *χansā, germaaninen *hansō, vertaa gootti hansa ’joukko, sotilasjoukko’, anglosaksi hōs ’seura, joukko’, muinaisyläsaksa hansa ’soturijoukko’, keskiyläsaksa hanse ’kauppaseura’.

molemmilla murt. merk. ’seuralainen’

Katso myös kanssa.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenkansa ’kansa, väki’
karjalakansa ’joukko, väki, kansa, perhe; seura, toveri, kumppani’, kansakundu (loits., Suistamo, Arvid Genetzin aineistosta), kansoveh ’väki, joukko, kansa’
vepsäkanz ’perhe; pesye, poikue’
vatja(vatjan Kukkosin murre) kansa ’kansa’
virokaasa, eteläviro kaas (g. kaasa) ’puoliso, vaimo, toveri’, abikaasa ’aviopuoliso’, kaaslane, (Wied) kaasalane, ‑line ’seuralainen, toveri’
liivikɔ̄zgənd, kāznəgəd

(← *kansakunta) ’häät’ (liivi → latvia kāzas ’sama merkitys’; suomi → pohjoissaame murt. ganˈse ’kansa’, luulajansaame kansā ’köyhät’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameguosˈse ’vieras; (Kld T) rikas’ (jollei *‑ns- →→ saame ‑ʒʒ-, kildininsaame turjansaame ‑nc-, jolloin vastine olisi saame gaʒˈʒe (eteläsaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) muun muassa ’väki, talonväki, seura, kumppani; (Ko myös) joukko, kansa’; jälkimmäinen sana voi myös olla hyvin vanha laina kantasuomi:sta)
–? mari kuzə̑k, kutšə̑k ’myötäjäiset’
udmurttikuz ’pari’, kuzo ’parillinen’
komigoz, Ylä-Sysolan komi go̭z, Jazvan komi eli itäpermjakki guz ’pari’, gozja ’pari; mies ja vaimo’ (tähän toisinaan liitetty unkari házas ’naimisissa oleva’ on johd. unkari sanasta ház ’talo’)

Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

Englanninkieliset vastineet

  • citizenry
  • country
  • land
  • nation

Esiintymistiheys

65 223 esiintymää · 24.9 / milj.

Suomi24
24.5
Sanomalehdet
41.1
Aikakauslehdet
24.8
Wikipedia
40.5
Reddit
33.0
Tekstitykset
14.0

Taivutustiedot

Yleisimmät: kansakunnan 35 % · kansakunta 14 % · kansakuntien 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kansakunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kansakunta